Elatusmaksut taloudellisen väkivallan välineenä : integroiva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin elatusmaksujen käyttöä taloudellisen väkivallan välineenä integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tutkielmassa tarkasteltiin erityisesti sitä, millä eri tekotavoin väkivalta ilmenee, ja miten tekotavat jakautuvat aktiiviseen ja passiiviseen toimintaan. Teoreettisena viitekehyksenä toimi taloudellisen väkivallan teoria parisuhteessa ja eron jälkeen.

Tutkimusaineisto koostui yhteensä kolmestatoista vuosina 2020–2024 julkaistusta tieteellisestä, vertaisarvioidusta artikkelista. Tutkimusartikkeleista yksi oli suomalaisten tutkijoiden kirjoittama ja loput kansainvälisiä. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.

Tutkimustulosten mukaan elatusmaksujen käytössä taloudellisen väkivallan välineenä on havaittavissa neljässä pääluokassa yksitoista tekomuotoa, joista yleisin on elatusavun maksamatta jättäminen. Muita tekomuotoja ovat esimerkiksi yhteydenpitoon pakottaminen ja lapsen kanssa asuvan vanhemman ajan ja energian tuhlaus. Tekomuodoista seitsemän vaatii tekijältään aktiivista toimintaa ja loput neljä voidaan toteuttaa myös passiivisesti eli toiminnasta kieltäytymällä tai pidättäytymällä. Analyysin artikkeleissa väkivallan tekijä oli entinen puoliso tai viranomaistaho.

Tutkimuksen yhteenvetona voidaan todeta, että elatusmaksujen käyttö taloudellisen väkivallan välineenä tekotavoiltaan laajempi ilmiö kuin vain elatusavun maksamatta jättäminen. Ilmiön ymmärtämiseen ja sen laajuuden kartoittamiseen tarvitaan lisätutkimusta, joka avaisi ilmiön laajuutta ja vaikutuksia sosiaalityön käytännön työssä sekä mahdollistaisi väkivaltaan puuttumisen myös rakenteellisella tasolla.