Lukivaikeus ja opiskelu Lapin yliopistossa : narratiivinen tutkimus opintojen sujumisesta opiskelijoiden kertomana
Saloranta, Laura (2024)
Saloranta, Laura
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024101580494
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024101580494
Tiivistelmä
Tutkimuksen keskiössä ovat opiskelijat, joilla on lukivaikeus. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata opiskelun ja oppimisen sujumista Lapin yliopistossa niiden opiskelijoiden kertomana, joilla on lukivaikeus. Lisäksi kiinnostuksen kohteena ovat opiskelijoiden kokemukset saamastaan tuesta sekä kertomukset niistä opetuksen käytänteistä, jotka vaikuttavat heidän oppimiseensa.
Tutkimukseni teoriaosassa tarkastelen lukemisen ja kirjoittamisen oppimisvaikeuksia ja niiden luonnetta erityisesti aikuisuuden ja yliopisto-opiskelun viitekehyksessä. Lisäksi perehdyn yliopiston tukitoimiin ja käytänteisiin inklusiivisen yliopiston näkökulmasta. Nostan esiin myös ne lait ja säädökset, jotka luovat pohjan inklusiiviselle toiminnalle yliopistokoulutuksessa.
Olen asettanut tutkimukselleni yhden pääkysymyksen, jota jäsennän kolmen alakysymyksen kautta. Haluan saada tietoa siitä, miten ne opiskelijat, joilla on lukivaikeus, kertovat opiskelun ja opintojen sujumisesta. Miten opiskelijat kuvaavat opetukseen ja oppimiseen vaikuttavia käytänteitä, saamiaan tukikeinoja sekä yliopistokäytönteiden kehittämistä opintojen etenemiseksi?
Tutkimusotteeni on narratiivinen, jossa aineistona on kuuden opiskelijan tarinat. Heillä kaikilla on virallisesti todettu lukivaikeus. Aineisto analysoitiin soveltaen Polkinghornen (1995) narratiivista analyysia. Sen mukaan tein aluksi narratiivien analyysin teemoitteluin ja lopuksi narratiivisen analyysin tuottaen metatarinat. Metatarinoita on kaksi: onnistunut oppimisprosessi, jota edustaa itsepintainen ahertaja sekä haastava oppimisprosessi, jota kuvaa kuormittunut sinnittelijä.
Tutkimustulokset osoittavat yliopisto-opintojen sujuneen kohtalaisen hyvin, mutta hyvien arvosanojen saaminen osoittautui tehdyn työmäärän perusteella kohtuuttomaksi. Tulokset painottuivat opinnoissa ilmeneviin haasteisiin. Tämä osoittaa, että ne yliopiston opiskelijat, joilla on lukivaikeus, kokevat, että yliopiston käytänteet ja tukipalvelut eivät tue yliopisto oppimista ja -opiskelua riittävästi. Opiskelun hyviksi käytännöiksi nousivat lähiopetus, sen mahdollistama yhteisöllisyys, selkeät luennot ja ohjeistukset, sekä avoin tuen ilmapiiri. Johtopäätöksenä totean, että opiskelijat suuntaisivat yliopiston tukea ja käytänteitä vahvemmin inklusiivisempaan suuntaan, joka loisi monipuolisempaa opetusta ja arviointia sekä poistaisi tuen ympäriltä stigmaa.
Tutkimukseni teoriaosassa tarkastelen lukemisen ja kirjoittamisen oppimisvaikeuksia ja niiden luonnetta erityisesti aikuisuuden ja yliopisto-opiskelun viitekehyksessä. Lisäksi perehdyn yliopiston tukitoimiin ja käytänteisiin inklusiivisen yliopiston näkökulmasta. Nostan esiin myös ne lait ja säädökset, jotka luovat pohjan inklusiiviselle toiminnalle yliopistokoulutuksessa.
Olen asettanut tutkimukselleni yhden pääkysymyksen, jota jäsennän kolmen alakysymyksen kautta. Haluan saada tietoa siitä, miten ne opiskelijat, joilla on lukivaikeus, kertovat opiskelun ja opintojen sujumisesta. Miten opiskelijat kuvaavat opetukseen ja oppimiseen vaikuttavia käytänteitä, saamiaan tukikeinoja sekä yliopistokäytönteiden kehittämistä opintojen etenemiseksi?
Tutkimusotteeni on narratiivinen, jossa aineistona on kuuden opiskelijan tarinat. Heillä kaikilla on virallisesti todettu lukivaikeus. Aineisto analysoitiin soveltaen Polkinghornen (1995) narratiivista analyysia. Sen mukaan tein aluksi narratiivien analyysin teemoitteluin ja lopuksi narratiivisen analyysin tuottaen metatarinat. Metatarinoita on kaksi: onnistunut oppimisprosessi, jota edustaa itsepintainen ahertaja sekä haastava oppimisprosessi, jota kuvaa kuormittunut sinnittelijä.
Tutkimustulokset osoittavat yliopisto-opintojen sujuneen kohtalaisen hyvin, mutta hyvien arvosanojen saaminen osoittautui tehdyn työmäärän perusteella kohtuuttomaksi. Tulokset painottuivat opinnoissa ilmeneviin haasteisiin. Tämä osoittaa, että ne yliopiston opiskelijat, joilla on lukivaikeus, kokevat, että yliopiston käytänteet ja tukipalvelut eivät tue yliopisto oppimista ja -opiskelua riittävästi. Opiskelun hyviksi käytännöiksi nousivat lähiopetus, sen mahdollistama yhteisöllisyys, selkeät luennot ja ohjeistukset, sekä avoin tuen ilmapiiri. Johtopäätöksenä totean, että opiskelijat suuntaisivat yliopiston tukea ja käytänteitä vahvemmin inklusiivisempaan suuntaan, joka loisi monipuolisempaa opetusta ja arviointia sekä poistaisi tuen ympäriltä stigmaa.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4635]