Towards user-and customer-centricity : service design maturity and user experience capability in organizational transformation
Lemola, Martta (2024)
Lemola, Martta
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024103088053
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024103088053
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutkii palvelumuotoilun kypsyystasoa ja UX-kyvykkyyttä suuressa kansainvälisessä valmistavan teollisuuden korporaatiossa, tavoitteenaan arvioida nykytilaa ja löytää ratkaisuja tutkimuksessa ilmenneisiin haasteisiin. Tutkimus tuo esiin tapauksen, jossa organisaatio on ottanut käyttöön käyttäjä- ja asiakaskeskeisiä toimintatapoja, mutta jolta puuttuu strategisia ja käytännöllisiä ratkaisuja tämän muutoksen toteuttamiseen koko organisaation tasolla. Tämänkaltaisten esimerkkien tarve muotoilututkimuksessa on tärkeä, sillä organisaatioiden on kyettävä sopeutumaan nopeasti muuttuvaan liiketoimintaympäristöön (Burns ym., 2006). Tämä tutkimus auttaa ymmärtämään, kuinka organisaatiot voivat parantaa palvelumuotoilun ja UX-kyvykkyytensä kautta muutoksen hallintaa.
Tutkimuksessa käytettiin mixed methods -lähestymistapaa, joka yhdistää laadulliset ja määrälliset tutkimusmenetelmät. Aineisto kerättiin haastattelujen, työpajojen ja kyselyn avulla, mikä mahdollisti sekä syvälliset oivallukset että mitattavat tulokset. Näiden menetelmien integrointi mahdollisti laadullisen datan tuoman kontekstin määrällisille havainnoille, jolloin organisaation palvelumuotoilun kypsyys ja UX-kyvykkyys saatiin kokonaisvaltaisesti esille. Tämä lähestymistapa syvensi ymmärrystä organisaation ongelmista ja johti konkreettisiin kehityssuosituksiin.
Tulokset paljastavat epäjohdonmukaisuuksia siinä, miten organisaatio ymmärtää ja toteuttaa käyttäjäkokemusstrategioita. Pirstoutunut muotoilukulttuuri, johon liittyy johdon vähäinen tuki ja palvelumuotoilun alhainen priorisointi, estää edistymistä. Vaikka joitakin myönteisiä vaikutuksia palvelumuotoiluprojekteista havaittiin, kokonaisvaltainen kypsyysaste on edelleen matala satunnaisen yhteistyön ja organisatoristen siilojen vuoksi. Aiemmat onnistuneet muotoilukokemukset ja monitieteiset projektit tarjoavat kasvupotentiaalia, mutta esteinä ovat käyttäjäkeskeisyyden puute, resurssirajoitteet ja muutosvastarinta. Strateginen tiekartta suositellaan organisaation palvelumuotoilun kypsyystason ja UX-kyvykkyyden parantamiseksi, ja jatkotutkimuksissa ehdotetaan näiden oivallusten laajempaa soveltamista vastaavissa ympäristöissä.
Tutkimuksessa käytettiin mixed methods -lähestymistapaa, joka yhdistää laadulliset ja määrälliset tutkimusmenetelmät. Aineisto kerättiin haastattelujen, työpajojen ja kyselyn avulla, mikä mahdollisti sekä syvälliset oivallukset että mitattavat tulokset. Näiden menetelmien integrointi mahdollisti laadullisen datan tuoman kontekstin määrällisille havainnoille, jolloin organisaation palvelumuotoilun kypsyys ja UX-kyvykkyys saatiin kokonaisvaltaisesti esille. Tämä lähestymistapa syvensi ymmärrystä organisaation ongelmista ja johti konkreettisiin kehityssuosituksiin.
Tulokset paljastavat epäjohdonmukaisuuksia siinä, miten organisaatio ymmärtää ja toteuttaa käyttäjäkokemusstrategioita. Pirstoutunut muotoilukulttuuri, johon liittyy johdon vähäinen tuki ja palvelumuotoilun alhainen priorisointi, estää edistymistä. Vaikka joitakin myönteisiä vaikutuksia palvelumuotoiluprojekteista havaittiin, kokonaisvaltainen kypsyysaste on edelleen matala satunnaisen yhteistyön ja organisatoristen siilojen vuoksi. Aiemmat onnistuneet muotoilukokemukset ja monitieteiset projektit tarjoavat kasvupotentiaalia, mutta esteinä ovat käyttäjäkeskeisyyden puute, resurssirajoitteet ja muutosvastarinta. Strateginen tiekartta suositellaan organisaation palvelumuotoilun kypsyystason ja UX-kyvykkyyden parantamiseksi, ja jatkotutkimuksissa ehdotetaan näiden oivallusten laajempaa soveltamista vastaavissa ympäristöissä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4533]