Etsivien nuorisotyöntekijöiden käsityksiä oppivelvollisuuden laajentumisen vaikutuksista koulunkäynnistä kiinnostumattomiin nuoriin
Isomursu, Essi (2024)
Isomursu, Essi
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024110890445
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024110890445
Tiivistelmä
Tutkielmassani kuvaan etsivien nuorisotyöntekijöiden käsityksiä oppivelvollisuuden laajentumisen vaikutuksista nuoreen, jolla koulunkäynti ei kiinnosta. Lisäksi kuvaan heidän ajatuksiaan siitä, miten asioita pitäisi muuttaa, jotta nuori kiinnostuisi koulunkäynnistä. Tutkielman tavoitteena on saada lisää näkökulmia suhteellisen tuoreesta koulutusjärjestelmän merkittävästä uudistuksesta, oppivelvollisuuden laajentumisesta ottaen huomioon nuoret, joilla koulunkäynti ei kiinnosta. Tutkielman aikana muodostui myös etsivien nuorisotyöntekijöiden kehitysehdotuksia siitä, miten nuori saataisiin kiinnostumaan koulunkäynnistä erityisesti toisella asteella.
Tutkielman teoriaosassa käsittelen nuorisotyötä Suomessa, joka pitää sisällään esimerkiksi nuorisotyöllisen työskentelyotteen. Teoriaosassa käsitellään myös oppivelvollisuuden laajentumista sekä kouluakäymättömyyttä tuoden esiin esimerkiksi sen taustaa, määritelmää ja aikaisempia tutkimuksia. Tutkimus on fenomenografinen. Aineisto on hankittu hyödyntäen puolistrukturoitua haastattelua neljälle keskisuuren kaupungin etsivälle nuorisotyöntekijälle. Aineisto on analysoitu fenomenografisella analyysilla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppivelvollisuuden laajentuminen vaikuttaa etsivien nuorisotyöntekijöiden mukaan nuoreen, jolla koulunkäynti ei kiinnosta sekä sisäisellä tavalla, vaikuttaen esimerkiksi tunteisiin, että ulkoisella tavalla vaikuttaen esimerkiksi negatiivisesti useiden koulujen keskeytymiseen tai positiivisesti nuoren seurantaan ja kontrollointiin. Vaikutukset koettiin siis sekä positiivisina että negatiivisina. Nuoren motivoinnista koulunkäyntiin muodostin aineistosta neljä kategoriaa, joihin etsivät nuorisotyöntekijät lähtisivät vaikuttamaan: yksilö, vanhemmat, koulu ja yhteiskunta. Tulosten perusteella muun muassa vaihtoehtoiset oppivelvollisuuden suoritustavat eivät tue riittävästi erilaisia oppijoita, eivätkä myöskään siten motivoi koulunkäyntiin.
Tutkielman teoriaosassa käsittelen nuorisotyötä Suomessa, joka pitää sisällään esimerkiksi nuorisotyöllisen työskentelyotteen. Teoriaosassa käsitellään myös oppivelvollisuuden laajentumista sekä kouluakäymättömyyttä tuoden esiin esimerkiksi sen taustaa, määritelmää ja aikaisempia tutkimuksia. Tutkimus on fenomenografinen. Aineisto on hankittu hyödyntäen puolistrukturoitua haastattelua neljälle keskisuuren kaupungin etsivälle nuorisotyöntekijälle. Aineisto on analysoitu fenomenografisella analyysilla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppivelvollisuuden laajentuminen vaikuttaa etsivien nuorisotyöntekijöiden mukaan nuoreen, jolla koulunkäynti ei kiinnosta sekä sisäisellä tavalla, vaikuttaen esimerkiksi tunteisiin, että ulkoisella tavalla vaikuttaen esimerkiksi negatiivisesti useiden koulujen keskeytymiseen tai positiivisesti nuoren seurantaan ja kontrollointiin. Vaikutukset koettiin siis sekä positiivisina että negatiivisina. Nuoren motivoinnista koulunkäyntiin muodostin aineistosta neljä kategoriaa, joihin etsivät nuorisotyöntekijät lähtisivät vaikuttamaan: yksilö, vanhemmat, koulu ja yhteiskunta. Tulosten perusteella muun muassa vaihtoehtoiset oppivelvollisuuden suoritustavat eivät tue riittävästi erilaisia oppijoita, eivätkä myöskään siten motivoi koulunkäyntiin.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4596]