Tiimikoheesio ja sen yhteydet johtamistyyleihin ja suoriutumisstrategioihin Helsingin Kaupungin Liikenneliikelaitoksella
Makkonen, Marika (2024)
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112797197
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112797197
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten tiimikoheesio, esihenkilöiden johtamistyylit ja kuljettajien henkilökohtaiset suoriutumisstrategiat ovat yhteydessä toisiinsa Helsingin Kaupungin Liikenneliikelaitoksen (HKL) kaupunkiraideliikenteessä. Tiimikoheesio käsitteenä on kaksijakoinen. Toisaalta se sisältää yhteisen käytännöllisen toiminnan ja toisaalta sosiaalisen puolen, jossa viihtyvyys ja yhteenkuuluvuuden tunne helpottavat työssä tapahtuvaa tiedonkulkua.
Koehenkilöiksi valittiin HKL:n kaupunkiraideliikenteen kuljettajat, jonka perusjoukko oli 562 aktiivisesti työssä olevaa kuljettajaa sekä heidän kahdeksan (8) esihenkilöänsä. Tutkimukseen osallistui anonyymisti 226 kuljettajaa ja viisi (5) esihenkilöä, jotka kaikki vastasivat tähän tutkimukseen Webropol kysely- ja raportointisovelluksen avulla.
Kuljettajat arvioivat ryhmän tiimikoheesiota (”viisikkopelaaminen”), lähiesimiehensä johtamistyyliä (Chelladurai & Saleh 1980) sekä omaa suoriutumisstrategiaansa (Nurmi, Salmela-Aro & Haavisto 1995). Tutkin johtamistyylien ja suoriutumisstrategioiden yhteyksiä kuljettajaryhmän yhteiseen toimintaan ja yhteistyöhön. Pyysin myös esihenkilöitä arvioimaan vastaavat tyylit, strategiat ja tiimikoheesion.
Teoreettisessa osassa esitellään aikaisempien tutkimusten valossa johtamisen teorioita ja teorioita, joista tutkimuksessani käytetyt mittarit on kehitetty. Johtamistyylien on todettu vaikuttavan koheesioon ja tyytyväisyyteen urheilussa ja työelämässä. Henkilökohtaiset välttely- tai taitosuuntautuneet asenteet ovat aikaisemmissa tutkimuksissa olleet yhteydessä lapsilla ja nuorilla opiskelussa tai urheilussa joukkueessa viihtymiseen ja siten myös ryhmän yhteistoimintakykyyn, koheesioon. Voidaan olettaa, että tämä ilmiö löytyisi myös aikuisten työyhteisöistä. Olen koonnut ja hyödyntänyt taitavien valmentajien näkemyksiä ja tuloksia syventämään työorganisaatioissa käytetyn yhteistyön/yhteispelin ideaa.
Tulokset osoittivat, että tiimikoheesio ei toiminut toivotulla tavalla. Tarkemmin, tulokset osoittivat, että johtamistyyleistä esihenkilöiden demokraattinen ja kannustava johtamistyyli, olivat positiivisesti yhteydessä kuljettajien näkemyksiin yhteisen toimintatavan onnistumisesta. Sen sijaan, autokraattinen, johtajavaltainen johtamistyyli oli negatiivisesti yhteydessä yhteistyöhön, eli kun autokraattista johtamista ilmeni enemmän, vastaavasti yhteistyötä arvioitiin alhaisemmaksi. Lisäksi kuljettajien arvioissa oli autokraattinen johtamistyyli yhteydessä tehtävien välttelyyn ja alhaisempaan yhteistyöhön.
Tässä tutkimassani organisaatiossa yhteistyöhön ja toimintatapaan olivat yhteydessä selvimmin kuljettajien omat suoriutumisstrategiat, heidän tehtävien hallintataitonsa. Toisin sanoen kuljettajat, joiden suorituksissa korostui välttely, taitosuuntautuneisuuden sijaan, kokivat viihtyvänsä huonommin. He kokivat yhteistyön heikommaksi kuin taito- ja tehtävien ratkaisuun suuntautuneet kuljettajat. Tulokset ovat tilastollisesti merkittävät.
Toisaalta kuljettajien arvioidessa itseään, taitosuuntautuneiden kuljettajien arvioissa ei ilmennyt tilastollisesti merkittävää yhteyttä siihen, pitivätkö he esihenkilöitään demokraattisina vai autokraattisina. Myöskään naisten tai miesten arvioissa ei ilmennyt merkitseviä eroja.
Nämä tulokset vahvistavat aikaisemmissa tutkimuksissa havaittuja yhteyksiä henkilöiden oman suoriutumisstrategian ja ryhmän yhteistyön onnistumisen välille opiskelun tai nuorten urheilun alueilla. Samoin vahvistui oletus esihenkilöiden johtamistyylien merkityksestä sekä ryhmän yhteistyölle että kuljettajien suoriutumisstrategioille. Sen sijaan tämän työn tutkimusasetelma kokonaisuudessaan on uutta. Aikaisemmin ei ole tutkittu aikuisten työntekijöiden työorganisaatiossa kehittynyttä tiimikoheesiota siten, että huomioidaan sekä esihenkilöiden johtamistyylit, että työntekijöiden omat suoriutumisstrategiat.
Tilastollisesti ongelmalliseksi muodostui se, että organisaatiossa 562 kuljettajaa kohden oli nimitetty vain seitsemän (7) esihenkilöä, joten huomattavan suuri osa kuljettajista (76) ei ollut tavannut ollenkaan hänelle osoitettua esihenkilöä. Näin ollen esihenkilöiden johtamistyylien ja kuljettajien vastausten välille jäi tilastollisia laskuja estäviä puutteita.
Koehenkilöiksi valittiin HKL:n kaupunkiraideliikenteen kuljettajat, jonka perusjoukko oli 562 aktiivisesti työssä olevaa kuljettajaa sekä heidän kahdeksan (8) esihenkilöänsä. Tutkimukseen osallistui anonyymisti 226 kuljettajaa ja viisi (5) esihenkilöä, jotka kaikki vastasivat tähän tutkimukseen Webropol kysely- ja raportointisovelluksen avulla.
Kuljettajat arvioivat ryhmän tiimikoheesiota (”viisikkopelaaminen”), lähiesimiehensä johtamistyyliä (Chelladurai & Saleh 1980) sekä omaa suoriutumisstrategiaansa (Nurmi, Salmela-Aro & Haavisto 1995). Tutkin johtamistyylien ja suoriutumisstrategioiden yhteyksiä kuljettajaryhmän yhteiseen toimintaan ja yhteistyöhön. Pyysin myös esihenkilöitä arvioimaan vastaavat tyylit, strategiat ja tiimikoheesion.
Teoreettisessa osassa esitellään aikaisempien tutkimusten valossa johtamisen teorioita ja teorioita, joista tutkimuksessani käytetyt mittarit on kehitetty. Johtamistyylien on todettu vaikuttavan koheesioon ja tyytyväisyyteen urheilussa ja työelämässä. Henkilökohtaiset välttely- tai taitosuuntautuneet asenteet ovat aikaisemmissa tutkimuksissa olleet yhteydessä lapsilla ja nuorilla opiskelussa tai urheilussa joukkueessa viihtymiseen ja siten myös ryhmän yhteistoimintakykyyn, koheesioon. Voidaan olettaa, että tämä ilmiö löytyisi myös aikuisten työyhteisöistä. Olen koonnut ja hyödyntänyt taitavien valmentajien näkemyksiä ja tuloksia syventämään työorganisaatioissa käytetyn yhteistyön/yhteispelin ideaa.
Tulokset osoittivat, että tiimikoheesio ei toiminut toivotulla tavalla. Tarkemmin, tulokset osoittivat, että johtamistyyleistä esihenkilöiden demokraattinen ja kannustava johtamistyyli, olivat positiivisesti yhteydessä kuljettajien näkemyksiin yhteisen toimintatavan onnistumisesta. Sen sijaan, autokraattinen, johtajavaltainen johtamistyyli oli negatiivisesti yhteydessä yhteistyöhön, eli kun autokraattista johtamista ilmeni enemmän, vastaavasti yhteistyötä arvioitiin alhaisemmaksi. Lisäksi kuljettajien arvioissa oli autokraattinen johtamistyyli yhteydessä tehtävien välttelyyn ja alhaisempaan yhteistyöhön.
Tässä tutkimassani organisaatiossa yhteistyöhön ja toimintatapaan olivat yhteydessä selvimmin kuljettajien omat suoriutumisstrategiat, heidän tehtävien hallintataitonsa. Toisin sanoen kuljettajat, joiden suorituksissa korostui välttely, taitosuuntautuneisuuden sijaan, kokivat viihtyvänsä huonommin. He kokivat yhteistyön heikommaksi kuin taito- ja tehtävien ratkaisuun suuntautuneet kuljettajat. Tulokset ovat tilastollisesti merkittävät.
Toisaalta kuljettajien arvioidessa itseään, taitosuuntautuneiden kuljettajien arvioissa ei ilmennyt tilastollisesti merkittävää yhteyttä siihen, pitivätkö he esihenkilöitään demokraattisina vai autokraattisina. Myöskään naisten tai miesten arvioissa ei ilmennyt merkitseviä eroja.
Nämä tulokset vahvistavat aikaisemmissa tutkimuksissa havaittuja yhteyksiä henkilöiden oman suoriutumisstrategian ja ryhmän yhteistyön onnistumisen välille opiskelun tai nuorten urheilun alueilla. Samoin vahvistui oletus esihenkilöiden johtamistyylien merkityksestä sekä ryhmän yhteistyölle että kuljettajien suoriutumisstrategioille. Sen sijaan tämän työn tutkimusasetelma kokonaisuudessaan on uutta. Aikaisemmin ei ole tutkittu aikuisten työntekijöiden työorganisaatiossa kehittynyttä tiimikoheesiota siten, että huomioidaan sekä esihenkilöiden johtamistyylit, että työntekijöiden omat suoriutumisstrategiat.
Tilastollisesti ongelmalliseksi muodostui se, että organisaatiossa 562 kuljettajaa kohden oli nimitetty vain seitsemän (7) esihenkilöä, joten huomattavan suuri osa kuljettajista (76) ei ollut tavannut ollenkaan hänelle osoitettua esihenkilöä. Näin ollen esihenkilöiden johtamistyylien ja kuljettajien vastausten välille jäi tilastollisia laskuja estäviä puutteita.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4472]