"On se mun mielestä aika karua, että pitää pelätä valmentajaa" : naisjääkiekkoilijoiden kokemuksia psyykkisestä valmennuksesta Naisten Liigassa

Abstract

Tutkimukseni tarkastelee naisjääkiekkoilijoiden kokemuksia psyykkisestä valmennuksesta ja sen vaikutuksista heidän henkiseen hyvinvointiinsa ja urheilusuorituksiinsa. Tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, miten psyykkinen valmennus näyttäytyy naisjääkiekkoilijan arjessa Naisten Liigassa. Tutkimusaineisto koostui yhdestätoista puolistrukturoidusta naisjääkiekkoilijan haastattelusta. Analysoin tuloksia aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.

Tutkimustulokset jakautuvat neljään pääkategoriaan, jotka ovat vuorovaikutussuhde, luottamussuhde, palautteen merkitys ja psyykkisen valmennuksen hyödyllisyys. Tulosten mukaan valmentajien ja urheilijoiden välinen avoin vuorovaikutussuhde on keskiössä, sillä se luo perustan luottamukselle ja turvalliselle ympäristölle, jossa urheilijat voivat kehittää itseään sekä urheilijoina että ihmisinä.

Urheilijat kokivat psyykkisen valmennuksen olevan vähäistä Naisten Liigassa. Osa urheilijoista koki psyykkisen valmennuksen tukevan urheilijoiden henkistä kasvua ja sen tarjoavan työkaluja suorituksen hallintaan, stressin käsittelyyn ja arjen eri osa-alueiden tasapainottamiseen. Psyykkinen valmennus koettiin tärkeänä urheilusuoritusten parantamisessa sekä urheilijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa.

Urheilijat kokivat valmentajien tietoisuuden psykologisista tekijöistä tärkeinä ja tätä osa-aluetta tulisi kehittää Naisten Liigassa. Urheilijat toivovat, että psyykkinen valmennus sisällytettäisiin osaksi päivittäistä harjoittelua, mikä vahvistaisi heidän itseluottamustaan ja kykyään hallita arjen kokonaiskuormaa. Valmentajan valmius kohdata urheilijan urheilulliset haasteet ja elämäntilanne nähdään myös tärkeänä kehittämiskohteena.

My research examines the experiences of female ice hockey players with mental coaching and its impact on their mental well-being and athletic performance. The goal of the study is to deepen the understanding of how mental coaching manifests in the daily lives of female ice hockey players in the Naisten Liiga. The research data consisted of eleven semi-structured interviews with female ice hockey players, and I analysed the results using data-driven content analysis.

The findings are divided into four main categories: interaction, trust, the importance of feedback, and the usefulness of mental coaching. According to the results, an open interaction between coaches and athletes is central, as it lays the foundation for trust and creates a safe environment in which athletes can develop both as players and individuals.

The athletes felt that mental coaching was limited in the Naisten Liiga. Some athletes perceived mental coaching as supportive of their mental growth, providing tools for performance management, stress coping, and balancing various aspects of daily life. Mental coaching was seen as beneficial not only for improving athletic performance but also for supporting the overall well-being of the athletes.

The athletes considered coaches’ awareness of psychological factors important, and they felt this area should be further developed in the Naisten Liiga. They hope that mental coaching would be integrated into daily training, which would strengthen their self-confidence and ability to manage the overall demands of daily life. Coaches' readiness to address the athletic challenges and life situations of athletes is also seen as an important area for improvement.