"Voisin jopa astua siihen sisään" - naisen skannattu kehonkuva ja minuus

Abstract

Keho on vaatetussuunnittelun lähtökohta. Siitä huolimatta kehon ja vaatteen välistä yhteyttä on tutkittu tähän mennessä vain vähän. Tämä pro gradu -tutkielma pureutuu laadullisen tutkimuksen keinoin keski-ikäisen naisen kehonkuvaan, sen taustalla vaikuttaviin tekijöihin sekä kehon ja vaatetuksen väliseen suhteeseen.

Aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla ja analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin tukeutuen William Jamesin materiaalisen, sosiaalisen ja henkisen minuuden määritelmiin. Tutkimuksessa käytettiin apuna vartaloskannausta, jonka avulla muodostettiin uusi neljäs minuus, skannattu minuus. Se yhdistää peilin tavoin kaikki muut minuudet. Skannaus tarkensi käsitystä kehosta, mutta ei tuonut olennaista uutta kehonkuvaan, sillä aikuinen nainen tuntee kehonsa ja sen kautta on myös muodostunut käsitys omalle keholle sopivasta vaatetuksesta.

Jokaisen naisen kehonkuva on yksilöllinen, ja se muuttuu iän ja elämänkokemusten mukana. Aikuisena fokus siirtyy ulkonäöstä kehon toiminnallisuuden arvostamiseen. Rinnat säilyvät merkityksellisenä kehonosana. Keski-iässä keskiössä on paino, joka alkaa monilla nousta viimeistään vaihdevuosien aikana. Kasvanut vyötärönympärys vaikuttaa vaatteiden sopivuuteen. Suomalaisten naisten vaatetuksen valintaan vaikuttavat oman tyylin ohella mukavuus ja käytännöllisyys, mutta sopivan vaatetuksen hankintaa hankaloittavat haasteet oman koon ja oman tyylisten vaatteiden saatavuudessa. Tutkimuksessa esitetty hypoteesi skannattuun kehoon pohjautuvasta virtuaalisovituksesta jakoi mielipiteitä. Keskeiseksi ongelmaksi koettiin vaatteen tunnun puute keholla. Naiset olivat löytäneet jo oman tyylinsä, jolloin uusien tyylien kokeilua ei myöskään koettu tarpeelliseksi. Aiemmissa tutkimuksissa on lisäksi tunnistettu haaste henkilökohtaisten väljyysmieltymysten tunnistamisessa.

The body is the starting point of fashion design. Nevertheless, the connection between the body and clothing has been little studied so far. This master's thesis delves into the body image of middle-aged women, the factors influencing it, and the relationship between body and clothing through qualitative research methods. The data was collected through thematic semi-structured interviews and analysed using content analysis methods, relying on William James's definitions of material, social, and spiritual self. The study used whole-body scanning, which helped form a new fourth self, the scanned self. The scanned self combines all other selves like a mirror. The scan clarified the understanding of the body, but did not bring anything essential to the body image, as an adult woman knows her body and has formed a concept of clothing suitable for her body.

Every woman's body image is individual, and it changes with age and life experiences. As an adult, the focus shifts from appearance to the appreciation of the body's functionality. Breasts remain a significant body part. In middle age, weight becomes central, as it begins to rise for many by menopause. An increased waist circumference affects the fit of clothes. Clothing choices of adult Finnish women are based on comfort and practicality, along with personal style, but challenges in finding clothes that fit one's size and style make it difficult. The hypothesis presented in the study regarding virtual try-on based on the scanned body divided opinions. The main problem was perceived as the lack of feel of the clothing on the body. Women had already found their style, so trying new styles was not considered necessary. Previous studies have also identified challenges in recognizing personal fit preferences.