Lastensuojeluilmoituksen tekemisen herättämät tunteet sekä niiden vaikutus opettajan toimintaan

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lastensuojeluilmoituksen tekemisen aiheuttamia tunteita opettajissa sekä sitä, miten nämä tunteet lopulta vaikuttavat opettajien toimintaan heidän työssään. Tutkimuskysymys tässä tutkimuksessa on ”Millaisia tunteita lastensuojeluilmoituksen tekeminen herättää opettajissa?”. Tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut paljon viimeisten vuosien aikana, jonka myötä lastensuojeluilmoituksen tekeminen on yhä useammin osa opettajien työtä. Tekemällä lastensuojeluilmoituksen väistämättä puuttuu perheiden elämään. Tämä aiheuttaa opettajissa erilaisia tunteita. Tärkeää onkin ymmärtää, millaisia tunteita lastensuojeluilmoituksen tekeminen herättää, jotta voidaan miettiä ratkaisuja, joilla tuetaan opettajia heidän kokemiensa tunteiden kanssa.

Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jossa on hyödynnetty fenomenologista tutkimusotetta. Aineisto tutkimukselle kerättiin sähköisen lomakkeen avulla, jossa opettajilta kysyttiin heidän kokemistaan tunteista lastensuojeluilmoituksen tekemisen aikana. Lisäksi heiltä kysyttiin, millä tavoin he kokivat tunteiden vaikuttavan heidän työskentelyynsä opettajana. Aineisto oli julkisesti saatavilla kaikilla Suomessa toimiville opettajilla. Kyselyyn vastasi 18 opettajaa. Saatu aineisto luokiteltiin sisällönanalyysin sekä Amadeo Giorgin fenomenologisen psykologian perustulkintamenetelmän mukaisesti. Lopulta aineistosta muodostui viisi teemaa, joiden pohjalta tutkimustulokset saatiin.

Tutkimustulosten perusteella opettajat kokevat tilanteessa pääosin negatiivisia tunteita. Eniten koetaan jännitystä, pelkoa ja epävarmuutta. Lisäksi opettajat kokevat paljon huolta lapsen tilanteesta. Huoli saakin opettajat tekemään lastensuojeluilmoituksen mahdollisesta haastavasta tilanteesta huolimatta. Pelko, jännitys ja epävarmuus saavat opettajan vahvasti keskittymään, sillä heillä on halu tehdä asiat mahdollisimman hyvin vaikeassa tilanteessa. Toisaalta negatiivisilla tunteilla on jonkin verran vaikutusta siihen, että lastensuojeluilmoituksen tekemistä halutaan vältellä. Opettajat haluavat tilanteessa myös enemmän tukea kollegoiltaan. Lisäksi negatiiviset tunteet vaikuttavat heikentävästi opettajien työssäjaksamiseen.

Tämän tutkimuksen tutkimustulosten sekä aiempien tutkimusten valossa olisi aiheellista miettiä lastensuojeluilmoituksen tekemisen vaikutusta opettajien työssäjaksamiseen. Opettajien keskuudessa vallitsee yhä tietämättömyyttä laista, mikä johtaa siihen, että tilanne tuntuu vaikeammalta. Osa opettajista pelkää tilannetta, jossa lastensuojeluilmoitus tulisi tehdä. Tämä johtaa herkästi tilanteen välttelyyn sekä työssäjaksamisen heikkenemiseen. Siksi olisi tärkeää kehittää keinoja, joilla työssäjaksamista voitaisiin vahvistaa. Opettajia tulisi jatkokouluttaa esimerkiksi lastensuojeluun liittyvistä asioista sekä toimimaan haastavissa vuorovaikutustilanteissa. Myös tarvittavan tuen takaaminen haastavissa tilanteissa on opettajille tärkeää. Se onnistuu esimerkiksi panostamalla moniammatillisen yhteistyön toteuttamiseen sekä toimivaan johtamiseen kouluissa. Yhteiskunnan tasolla olisi tarpeellista miettiä millaisin sanamuodoin laissa ja yleisissä keskusteluissa puhutaan lastensuojelusta, jotta ihmisten oletukset lastensuojeluun liittyen olisivat positiivisemmat. Sillä voisi myös olla positiivinen vaikutus opettajien työssäjaksamiseen.

Tässä tutkimuksessa avaan tarkemmin tutkimustuloksia sekä pohdin aiemman tutkimuksen pohjalta, millaisin keinoin opettajia voisi tukea sekä mitä asioita lastensuojelujärjestelmässä tulisi muuttaa, että se toimisi entistä paremmin lasten hyvinvoinnin edistämisen tukena.