Työn vähentyminen olennaisesti ja pysyvästi työso-pimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetulla tavalla
Märsylä, Misa (2025)
Märsylä, Misa
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501236474
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501236474
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee työn vähentymistä työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetulla tavalla ja selvittää, milloin työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista, tuotannollisista tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä. Työn vähentymisen on oltava olennaista ja pysyvää, eli ei tilapäistä taikka vähäistä. Taloudelliset perusteet edellyttävät yrityksen kannattavuuden heikkenemistä, mutta irtisanomisen on tuotettava merkittäviä säästövaikutuksia. Tuotannolliset perusteet voivat sisältää työtehtävien yhdistämisen, lakkauttamisen tai toiminnan tehostamisen, ja uudelleenjärjestelyt voivat liittyä esimerkiksi teknologisiin tai organisatorisiin muutoksiin. Olennaisuudella tarkoitetaan työn vähentymistä vähäistä suuremmissa määrin ja työn pysyvällä vähentymisellä tarkoitetaan muuta kuin tilapäistä työn vähentymistä.
Tutkimusmetodina toimii teoreettinen lainoppi, jossa analysoidaan oikeuskäytäntöä, lain esitöitä ja oikeuskirjallisuutta. Laajan oikeuskäytäntöanalyysin perusteella työn vähentymisen arviointi on tapauskohtaista, mutta oikeuskäytännöstä on havaittavissa yhtenäisiä tulkintalinjoja yleisellä tasolla. Työnantajan ennakointioikeus on myös merkittävässä roolissa tässä kontekstissa, mutta sen käyttö edellyttää muun muassa huolellista arviointia ja vilpitöntä mieltä. Vilpitön mieli voi vaikuttaa työn vähentymisen pysyvyyden ajalliseen tulkin-taan ja supistaa sitä.
Tutkielma tuo esiin normin avoimuuden haasteet ja oikeuskäytännön keskeisen roolin työn vähentymisen tulkinnassa.
Tutkimusmetodina toimii teoreettinen lainoppi, jossa analysoidaan oikeuskäytäntöä, lain esitöitä ja oikeuskirjallisuutta. Laajan oikeuskäytäntöanalyysin perusteella työn vähentymisen arviointi on tapauskohtaista, mutta oikeuskäytännöstä on havaittavissa yhtenäisiä tulkintalinjoja yleisellä tasolla. Työnantajan ennakointioikeus on myös merkittävässä roolissa tässä kontekstissa, mutta sen käyttö edellyttää muun muassa huolellista arviointia ja vilpitöntä mieltä. Vilpitön mieli voi vaikuttaa työn vähentymisen pysyvyyden ajalliseen tulkin-taan ja supistaa sitä.
Tutkielma tuo esiin normin avoimuuden haasteet ja oikeuskäytännön keskeisen roolin työn vähentymisen tulkinnassa.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4517]