Hyvinvointia etsimässä : suomalaisten ”muuttolintujen” kertomuksia Algarven alueelta

Abstract

Entistä suurempi joukko eläkeläisiä matkustaa ulkomaille, aiempia sukupolvia terveempinä. Hyvinvointimatkailun luonteeseen kuuluu matkustaminen fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Pro gradu tutkielmassani tutkin, miten suomalaiset eläkeläiset kokevat Portugaliin muuton vaikuttaneen heidän hyvinvointiinsa. Tutkielmani on luonteeltaan kvalitatiivinen ja vastauksia tutkimuskysymyksiin etsitään narratiivien avulla. Tutkimusaineistonani ovat haastattelut, jotka tein Portimãossa ja Alvorissa Algarven alueella Portugalissa toukokuussa 2024. Tutkimukseni liittyy laajemmin tutkittuun ilmiöön eläkeläisten muuttamisesta etelään. Omalta osaltani haluan olla liittämässä tutkimustani yhteiskunnalliseen hyvinvointikeskusteluun. Samalla pyrin lisäämään ymmärrystä hyvinvoinnin eri ulottuvuuksista.

Tutkimusteoreettinen näkökulmani perustuu suomalaisiin hyvinvointiteorioihin, joista keskitytään erityisesti Allardtin kehittelemään having-loving-being-hyvinvointiarvojen käsittelyyn laajennettuna doing -ulottuvuudella. Lisäksi tutkimusaineistoa peilataan nykypäivän suomalaisiin sosiaalisfilosofisiin teorioihin sekä hyvään elämään liittyviin filosofisiin teemoihin. Tutkimukseni pääkysymys on, mitä hyvinvointi tarkoittaa ulkomaille muuttaneille eläkeläisille? Pyrin vastaamaan kysymykseen kolmen osakysymyksen avulla. Ensimmäinen, teoreettinen osakysymys on: mitä tarkoitetaan subjektiivisen hyvinvoinnin käsitteellä? Toinen osakysymys liittyy tutkimuksen metodologiaan: miten hyvinvointia voidaan tutkia narratiivien avulla? Kolmannen osakysymykseni esitän tutkimuksen empiiriselle aineistolle: miten suomalaiset eläkeläiset kokevat Portugaliin muuton vaikuttaneen heidän hyvinvointiinsa?

Tutkimuskysymyksiin vastataan narratiivisella analyysilla, joka perustuu yksilöhaastatteluista muodostettuihin tyyppitarinoihin ja etnografiseen bricolage-menetelmään. Bricolage yhdistää luovasti eri aineksia ja selittää maailmaa ilman jäykkää tieteellisyyttä, tuottaen yhtenäisiä mutta anonymisoituja tarinoita.

Tutkielmani osoittaa, että hyvinvointitutkimusten tulokset 1970 lähtien ovat suomalaisten osalta edelleen samassa linjassa ja onnellisuuskansan tyytyväisyys omaan elämään heijastuu haastattelemieni eläkeläisten kertomuksista. Hyvinvointi subjektiivisena käsitteenä tarkoitti tutkittaville ennen kaikkea terveyttä. Portugalin suotuisa ilmasto sekä mahdollisuudet henkisesti ja fyysisesti aktiiviseen elämään koettiin merkittäväksi terveyttä edistäviksi hyvinvointitekijöiksi. Eläkeläisten matkailuun liittyvät ilmiöt, erityisesti kausittainen matkustus on jatkotutkimuksen kannalta hedelmällinen tutkimusaihe.