Luokanopettajien kokemuksia neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemisesta
Vittikko, Janina (2025)
Vittikko, Janina
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202502028673
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202502028673
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen koettu kompetenssi luokanopettajilla on neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemiseen sekä millaisia näkemyksiä luokanopettajilla on oman osaamisen kehittämisestä neuropsykiatrisesti oireileviin oppilaisiin liittyen. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, millaisia keinoja luokanopettajat käyttävät tukeakseen neuropsykiatrisesti oireilevia oppilaita. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja sen aineisto kerättiin sähköisen Webropol-kyselyn avulla kesällä 2024. Kyselyyn vastasi 21 luokanopettajaa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen.
Tulosten mukaan luokanopettajien koettu kompetenssi neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemiseen on moninaista. Noin puolet vastanneista luokanopettajista kokee osaavansa tukea neuropsykiatrisesti oireilevia oppilaita hyvin, kun taas muutama kokee, ettei heillä ole riittävästi kompetenssia. Suurin osa kuitenkin kokee osaavansa antaa tarkoituksenmukaista tukea, mikäli resurssit olisivat kunnossa. Vastaajista noin puolet kokee tarvitsevansa täydennyskoulutusta neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemisessa kehittyäkseen, ja erityisesti käytännönläheistä täydennyskoulutusta kaivataan. Kolmasosa kokee pärjäävänsä hyvin tällä hetkellä, kun taas osa ei koe tarvitsevansa koulutusta vaan resursseja, jotta neuropsykiatrisesti oireilevan oppilaan tuki olisi riittävää. Luokanopettajien näkemysten mukaan oma osaaminen on kertynyt työkokemuksen, lukemisen, täydennyskouluttautumisen ja yhteistyön myötä. Luokanopettajat käyttävät monipuolisesti erilaisia tukikeinoja neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemiseen. Näitä ovat strukturointi, yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, oppimisympäristön muokkaaminen, apuvälineiden hyödyntäminen sekä yhteistyö.
Oma kiinnostuneisuus neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemiseen näyttäisi olevan merkittävä tekijä oman osaamisen kehittymisessä, ja oman osaamisen jatkuvaa kehittämistä pidetään tärkeänä asiana. Tutkimuksen perusteella luokanopettajakoulutusta tulisi kehittää niin, että valmiuksia neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemiseen saataisiin jo opettajankoulutuksen aikana. Tuen tarvitsijoiden määrää luokassa tulisi pohtia huolellisesti, koska tutkimuksen mukaan sillä näyttäisi olevan vaikutusta oppilaan saamaan tuen laatuun sekä luokanopettajien jaksamiseen ja haluun tarjota tukea.
Tulosten mukaan luokanopettajien koettu kompetenssi neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemiseen on moninaista. Noin puolet vastanneista luokanopettajista kokee osaavansa tukea neuropsykiatrisesti oireilevia oppilaita hyvin, kun taas muutama kokee, ettei heillä ole riittävästi kompetenssia. Suurin osa kuitenkin kokee osaavansa antaa tarkoituksenmukaista tukea, mikäli resurssit olisivat kunnossa. Vastaajista noin puolet kokee tarvitsevansa täydennyskoulutusta neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemisessa kehittyäkseen, ja erityisesti käytännönläheistä täydennyskoulutusta kaivataan. Kolmasosa kokee pärjäävänsä hyvin tällä hetkellä, kun taas osa ei koe tarvitsevansa koulutusta vaan resursseja, jotta neuropsykiatrisesti oireilevan oppilaan tuki olisi riittävää. Luokanopettajien näkemysten mukaan oma osaaminen on kertynyt työkokemuksen, lukemisen, täydennyskouluttautumisen ja yhteistyön myötä. Luokanopettajat käyttävät monipuolisesti erilaisia tukikeinoja neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemiseen. Näitä ovat strukturointi, yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, oppimisympäristön muokkaaminen, apuvälineiden hyödyntäminen sekä yhteistyö.
Oma kiinnostuneisuus neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemiseen näyttäisi olevan merkittävä tekijä oman osaamisen kehittymisessä, ja oman osaamisen jatkuvaa kehittämistä pidetään tärkeänä asiana. Tutkimuksen perusteella luokanopettajakoulutusta tulisi kehittää niin, että valmiuksia neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemiseen saataisiin jo opettajankoulutuksen aikana. Tuen tarvitsijoiden määrää luokassa tulisi pohtia huolellisesti, koska tutkimuksen mukaan sillä näyttäisi olevan vaikutusta oppilaan saamaan tuen laatuun sekä luokanopettajien jaksamiseen ja haluun tarjota tukea.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4517]