Lapsen etu ja arki vanhempien välisessä huoltoriidassa
Huhdankoski, Sandra (2025)
Huhdankoski, Sandra
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025022614645
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025022614645
Tiivistelmä
Tässä kvalitatiivisessa pro gradu -tutkimuksessa tarkastelen huoltoriidan keskellä elävien lasten arkea sekä etua. Tutkimusaineistona toimivat hovioikeuden huolto-oikeudenkäynneistä syntyneet päätökset. Tutkimusaineisto koostuu yhdestätoista tapauksesta, joissa hovioikeus on antanut päätöksen lapsen huollosta, tapaamisesta tai asumisesta. Analyysimenetelmänä tässä tutkielmassa käytän teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen viitekehyksinä toimii käsitteet lapsen arki sekä lapsen etu.
Tutkielman tulosten perusteella näyttäytyy siltä, että huoltoriita vaikuttaa lapsen arkeen monella tapaa. Lapsilla esiintyi huoltoriita liitännäisesti muuttoja vanhemmalta toiselle, muutoksia huoltosuhteissa, muutoksia etävanhemman tapaamisissa, sosiaalihuollon palveluita, vanhempien esittämiä väkivaltaväitteitä, psyykkisiä ja fyysisiä oireita, vanhempien pelkotilojen siirtymistä lapseen, lojaliteettiristiriitaa sekä vanhempien riitelyä.
Tutkielman tulosten perusteella näyttäytyy myös siltä, että lapsen etua käytetään aktiivisesti hovioikeuden perusteluissa ja hovioikeus tavoittelee lapsen edun mukaisia päätöksiä. Lapsenhuoltolakiin asetetut hyvän huollon tavoitteet sekä olosuhdeselvityksestä saadut tiedot toimivat aineistossa tapausten taustalla lapsen etua tavoittelevissa päätöksissä. Tuloksista oli havaittavissa, ettei kaikkien lasten näkemystä ollut kuultu oikeus-prosessin aikana. Lapsen edun toteutumisen kannalta tämä näyttäytyy ongelmallisena, koska lapsen osallistumisoikeutta pidetään vahvasti linkittyneenä lapsen etuun.
Tutkielman tulosten perusteella näyttäytyy siltä, että huoltoriita vaikuttaa lapsen arkeen monella tapaa. Lapsilla esiintyi huoltoriita liitännäisesti muuttoja vanhemmalta toiselle, muutoksia huoltosuhteissa, muutoksia etävanhemman tapaamisissa, sosiaalihuollon palveluita, vanhempien esittämiä väkivaltaväitteitä, psyykkisiä ja fyysisiä oireita, vanhempien pelkotilojen siirtymistä lapseen, lojaliteettiristiriitaa sekä vanhempien riitelyä.
Tutkielman tulosten perusteella näyttäytyy myös siltä, että lapsen etua käytetään aktiivisesti hovioikeuden perusteluissa ja hovioikeus tavoittelee lapsen edun mukaisia päätöksiä. Lapsenhuoltolakiin asetetut hyvän huollon tavoitteet sekä olosuhdeselvityksestä saadut tiedot toimivat aineistossa tapausten taustalla lapsen etua tavoittelevissa päätöksissä. Tuloksista oli havaittavissa, ettei kaikkien lasten näkemystä ollut kuultu oikeus-prosessin aikana. Lapsen edun toteutumisen kannalta tämä näyttäytyy ongelmallisena, koska lapsen osallistumisoikeutta pidetään vahvasti linkittyneenä lapsen etuun.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4596]