”Nähdäkseni kukkahattutätiprofiilista ollaan kuitenkin noustu” : Sosiaalityöntekijöiden kokemuksia sosiaalityön julkisuuskuvasta ja oman ammattinsa esiin tuomisesta sosiaalisessa mediassa

Abstract

Pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin sosiaalityöntekijöiden tekemiä valintoja oman ammattinsa esiin tuomisesta sosiaalisessa mediassa sekä syitä näiden valintojen taustalla. Lisäksi tarkasteltiin sosiaalityöntekijöiden kokemuksia sosiaalityöhön liittyvän sisällön jakamisesta. Tutkielmassa selvitettiin myös sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä sosiaalityön julkisuuskuvasta ja sosiaalityön esillä olon vaikutuksia alan julkisuuskuvaan. Tutkielmaa taustoitti sosiaalisen median, sosiaalityön julkisuuskuvan ja hiljaisuuden kulttuurin käsitteet. Tutkimus oli laadullinen ja nojautui fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusperinteeseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella Sosiaalityön uraverkosto -Facebook-ryhmässä. Aineisto muodostui 32 sosiaalityöntekijän avoimista vastauksista.

Tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Sosiaalityöntekijöiden sosiaalityöhön liittyvän sisällön jakamisen tavat jakautuivat kolmeen luokkaan: ammatillisen identiteetin ilmaiseminen, rakenteellisen sosiaalityön toteuttaminen ja sosiaalityön näkyväksi tekeminen. Tutkimukseen osallistuneista sosiaalityöntekijöistä lähes puolet eivät tuoneet ammattiaan esille sosiaalisessa mediassa. Myös syyt sosiaalityön ammatin esiin tuomatta jättämiseen jakautuivat kolmeen luokkaan, jotka olivat sosiaalisen median käytön vähäisyys, turvallisuuden ja yksityisyyden suojaaminen sekä sosiaalityön maine ja julkisuuskuva. Sosiaalityön julkisuuskuva ilmentyi sosiaalityöntekijöiden näkemyksissä enimmäkseen negatiivisena, mutta osa koki sen parantuneen. Sosiaalityöntekijät kokivat sosiaalityön esillä olon sosiaalisessa mediassa vaikuttavan sosiaalityön julkisuuskuvaan mahdollisesti positiivisesti. Suurin osa sosiaalityöntekijöistä ei kokenut sosiaalista mediaa osaksi sosiaalityöntekijän ammatti-identiteettiään. Valtaosalla sosiaalityöntekijöistä oli sisällön jakamisesta myönteisiä kokemuksia.

Tutkimuksen tulokset ilmentävät sosiaalityön esillä oloon liittyviä eettisiä haasteita, jotka liittyvät asiakkaiden yksityisyydensuojaan, mutta myös sosiaalityöntekijän yksityisyydensuojaan. Lisäksi tulokset vahvistavat aiempaa tutkimustietoa siitä, miten sosiaalityöntekijät kokevat sosiaalityön ammatin julkisuuskuvan negatiivisena. Vaikka sosiaalityöntekijöiden kokemukset esillä olosta vaihtelivat, oli valtaosalla heistä sosiaalityöhön liittyvästä esillä olosta ja sisällön jakamisesta myönteisiä kokemuksia. Sosiaalinen media näyttäytyy potentiaalisena alustana sosiaalityöhön liittyvän sisällön jakamiselle.