Liikesalaisuussuojan tulkinta datasäädöksessä ja datan soveltuminen liikesalaisuudeksi

Abstract

Tutkimus tarkastelee esineiden internetin (IoT) datan jakamisen ja liikesalaisuussuojan tasapainoa Euroopan unionin datasäädöksessä ((EU) 2023/2854) sekä sitä, miten IoT-data soveltuu liikesalaisuuden määritelmään. Datasäädöksen mukaan datan haltija voi vaatia ennen datan luovutusta käyttäjältä ja kolmannelta osapuolelta sopimusta liikesalaisuuksien suojaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Lisäksi datan haltija voi pidättäytyä, keskeyttää tai kieltäytyä datan jakamisesta tietyissä tilanteissa. Tätä kutsutaan komission mukaan ”liikesalaisuuksien käsijarru” -mekanismiksi.

Tutkimuksessa tarkastellaan lainopillisten metodien avulla, milloin data voi saada liikesalaisuussuojaa. Data voi täyttää liikesalaisuuden kriteerit, jos sillä on taloudellista arvoa salaisuutensa vuoksi ja sen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin suojaustoimenpiteisiin. Lisäksi tutkimuksessa tulkitaan ja systematisoidaan datasäädöksen liikesalaisuuksia koskevia artikloja sekä annetaan de lege ferenda suosituksia siitä, miten datan saatavuuden ja liikesalaisuuksien suojan välistä tasapainoa tulisi kehittää.

Tutkimuksen perusteella tiedon salaisuus ja taloudellinen arvo liittyvät yleensä datakokonaisuuksiin, yhdistelmiin ja tiedon rakenteeseen, kun taas yksittäinen raakadata harvoin täyttää liikesalaisuuden määritelmää. IoT-ympäristössä salaisuuden säilyttäminen on haastavaa verkottuneisuuden ja laajan tiedon jakamisen vuoksi, mikä vaikeuttaa kohtuullisten suojaustoimenpiteiden arviointia. Datasäädöksen soveltamisessa on varmistettava, ettei liikesalaisuuksia käytetä perusteettomasti datan jakamisen tai uudelleenkäytön estämiseen. Datan haltijan mahdollisuutta pidättäytyä tai keskeyttää datan jakaminen on tulkittava rajoittavasti. Datan jakamisesta kieltäytymisen tulisi olla mahdollista vain, jos se koskee erittäin arvokkaita liikesalaisuuksia, joiden paljastaminen vaarantaisi tiedon haltijan liiketoimintaedellytykset. Liikesalaisuussuojan käytännön soveltamisessa painopisteen tulisi siirtyä entistä enemmän datan saatavuuden parantamiseen yhteiskunnan eduksi. Datasäädös on askel kohti oikeudenmukaisempaa tasapainoa liikesalaisuuden haltijan ja yhteiskunnan etujen välillä.