”Et ei oo mitään yhtä tapaa olla hyvä opettaja vaan sun pitää löytää ne sun omat vahvuudet myöskin opettaa, jotta niiden lasten vahvuudet korostuu.”: maisterivaiheen luokanopettaja-opiskelijoiden näkemyksiä vahvuuksistaan kuvataiteen opetuksessa tulevassa työelämässä
Laukkanen, Moona (2025)
Laukkanen, Moona
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025032019852
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025032019852
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia ja käsityksiä kuvataiteen opettamisesta tulevassa työelämässä ja minkälaisia vahvuuksia he kokevat heillä olevan kuvataiteen opettamiseen. Aihe on tärkeä, koska opettajan käsitykset oppiaineesta ja motivaatio vaikuttavat oppilaiden oppimiseen ja kouluintoon sekä opettajan omaan hyvinvointiin.
Teoreettinen viitekehys tutkimuksessani muodostuu kahdesta osasta. Ensin tarkastelen kuvataiteen oppiainetta opetussuunnitelman näkökulmasta, oppiaineen vaikutusta hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen sekä oppiaineen pedagogisia, didaktisia ja aineenhallinnallisia vaatimuksia opettajalle. Sen jälkeen kuvaan positiivisen psykologian luonteenvahvuuksien teoriaa ja merkitystä opetuksessa ja opettajankoulutuksessa.
Tutkimuskysymysten avulla pyrin selvittämään minkälaisia vahvuuksia opettajaopiskelijat itse kokevat heillä olevan ja miten ne vertautuvat luonteenvahvuuksien teoriaan sekä minkälaisia epävarmuuksia he kokevat kuvataiteen opettamiseen. Lisäksi haluan selvittää, ilmeneekö heidän käsityksestään kuvataiteen opettamisesta luonteenvahvuuksia, joita he eivät tiedosta.
Tutkimukseni edustaa fenomenologista tutkimusotetta, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoita syksyn 2024 aikana. Aineisto kerättiin käyttäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Analysoin aineiston kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa teemoittelin aineistosta toistuvasti nousevia kokemuksia vahvuuksista ja epävarmuuksista. Molempiin muodostin kolme yläteemaa. Vahvuuksien yläteemat ovat luonteeseen ja persoonaan liittyvät vahvuudet, opettajuuden vahvuudet ja ulkopuolinen tuki. Epävarmuuksien yläteemoiksi muodostuivat omien koulukokemusten luomat epävarmuudet, osaamisen ja taitojen epävarmuus sekä opetustilanteen ja -ympäristön haasteet.
Analyysin toisessa vaiheessa vertasin ensimmäisen vaiheen vahvuuksien kokemuksia luonteenvahvuuksien määritelmään selvittääkseni tunnistavatko opettajaopiskelijat itsestään luonteenvahvuuksia. Sen jälkeen tarkastelin koko aineistoa luonteenvahvuuksien näkökulmasta selvittääkseni, nouseeko opiskelijoiden kokemuksesta kuvataiteesta ja sen opettamisesta esiin luonteenvahvuuksien määritelmään sopivia ilmaisuja heidän tiedostamattaan.
Tutkimuksen johtopäätöksenä totesin, että luokanopettajaopiskelijoilla on piirteitä luonteenvahvuuksista, joita he eivät tiedosta tai osaa nimetä. Opiskelijoilla oli epävarmuuksia kuvataiteen opettamisesta, mutta he myös kokivat vahvuuksia sen opettamiseen. Vahvuudet luonteessa, persoonassa ja opettajuudessa yhdessä ulkopuolisen tuen kanssa vähensivät epävarmuuden merkitystä ja lisäsivät motivaatiota opettamiseen.
Teoreettinen viitekehys tutkimuksessani muodostuu kahdesta osasta. Ensin tarkastelen kuvataiteen oppiainetta opetussuunnitelman näkökulmasta, oppiaineen vaikutusta hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen sekä oppiaineen pedagogisia, didaktisia ja aineenhallinnallisia vaatimuksia opettajalle. Sen jälkeen kuvaan positiivisen psykologian luonteenvahvuuksien teoriaa ja merkitystä opetuksessa ja opettajankoulutuksessa.
Tutkimuskysymysten avulla pyrin selvittämään minkälaisia vahvuuksia opettajaopiskelijat itse kokevat heillä olevan ja miten ne vertautuvat luonteenvahvuuksien teoriaan sekä minkälaisia epävarmuuksia he kokevat kuvataiteen opettamiseen. Lisäksi haluan selvittää, ilmeneekö heidän käsityksestään kuvataiteen opettamisesta luonteenvahvuuksia, joita he eivät tiedosta.
Tutkimukseni edustaa fenomenologista tutkimusotetta, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoita syksyn 2024 aikana. Aineisto kerättiin käyttäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Analysoin aineiston kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa teemoittelin aineistosta toistuvasti nousevia kokemuksia vahvuuksista ja epävarmuuksista. Molempiin muodostin kolme yläteemaa. Vahvuuksien yläteemat ovat luonteeseen ja persoonaan liittyvät vahvuudet, opettajuuden vahvuudet ja ulkopuolinen tuki. Epävarmuuksien yläteemoiksi muodostuivat omien koulukokemusten luomat epävarmuudet, osaamisen ja taitojen epävarmuus sekä opetustilanteen ja -ympäristön haasteet.
Analyysin toisessa vaiheessa vertasin ensimmäisen vaiheen vahvuuksien kokemuksia luonteenvahvuuksien määritelmään selvittääkseni tunnistavatko opettajaopiskelijat itsestään luonteenvahvuuksia. Sen jälkeen tarkastelin koko aineistoa luonteenvahvuuksien näkökulmasta selvittääkseni, nouseeko opiskelijoiden kokemuksesta kuvataiteesta ja sen opettamisesta esiin luonteenvahvuuksien määritelmään sopivia ilmaisuja heidän tiedostamattaan.
Tutkimuksen johtopäätöksenä totesin, että luokanopettajaopiskelijoilla on piirteitä luonteenvahvuuksista, joita he eivät tiedosta tai osaa nimetä. Opiskelijoilla oli epävarmuuksia kuvataiteen opettamisesta, mutta he myös kokivat vahvuuksia sen opettamiseen. Vahvuudet luonteessa, persoonassa ja opettajuudessa yhdessä ulkopuolisen tuen kanssa vähensivät epävarmuuden merkitystä ja lisäsivät motivaatiota opettamiseen.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4661]