Lain vai lajin ehdoilla? : luonnonsuojelulain eliölajien suojelusäännösten huomioon ottaminen tuulivoimaosayleiskaavoissa

Abstract

Tuulivoimalla on muiden uusiutuvien energialähteiden tapaan suuri merkitys energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan toteuttamisessa. Tuulivoimaloiden alueidenkäytöllinen suunnittelu tapahtuu pääasiassa tuulivoimaosayleiskaavoilla, joita koskee alueidenkäyttölain (132/1999) 9 §:n säännöksessä asetettu velvollisuus kaavan merkittävien vaikutusten selvittämiseen ja arviointiin. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten luonnonsuojelulain (9/2023) eliölajien suojelusäännökset tulee ottaa huomioon, kun arvioidaan vaikutusten arvioinnin riittävyyttä tuulivoimaosayleiskaavoissa. Pääasiallisena metodina käytetään käytännöllistä lainoppia eli tehtävänä on antaa tulkintasuosituksia sekä luonnonsuojelulain sisältämistä eliölajien suojelusäännöksistä että edellä mainitusta alueidenkäyttölain 9 §:n säännöksestä.

Luonnonsuojelulain eliölajien suojelujärjestelmän tarkastelu aloitetaan aiemmin voimassa olleen lain (1096/1996) suojelusäännöksistä. Säännöksillä suojeltuja lajeja tarkastellaan kunkin lajin tarvitsemaa suojelun astetta kuvaavien suojelukategorioiden avulla. Lisäksi kiinnitetään huomiota suotuisaan suojelutasoon, joka on paitsi luonnonsuojelulain sisältämä tavoitenormi, myös luontodirektiiviin pohjautuva suojelun tehokkuuden arviointikriteeri ja oikeudellinen edellytys lajien suojelusta poikkeamiselle. Aiemman luonnonsuojelulain osalta nousee esiin suotuisan suojelutason epälooginen ja ristiriitainen käyttö, kun sitä tarkastellaan lajien todellisen häviämisriskin ja niiden tarvitseman suojelun näkökulmasta. Uuden luonnonsuojelulain käsittelyssä tuodaan esiin sääntelyssä tapahtuneita muutoksia ja pohditaan laajemmin suotuisan suojelutason turvaamista lajisuojelusäännöksistä poikettaessa.

Tuulivoimahankkeen kaavoitusmenettelyssä tapahtuvien luontoselvitysten ja vaikutusarviointien avulla tulee selvittää mahdollisimman tarkasti hankkeen vaikutusalueella esiintyvät lajit ja kyetä tunnistamaan niille hankkeesta todennäköisesti aiheutuvia vaikutuksia. Mitä suurempi jonkin tällaisen lajin häviämisriski on, sitä suurempi merkitys on myös niillä toimenpiteillä, joilla lajille aiheutuvia haittoja on mahdollista estää tai rajoittaa. Eliölajien suojelusäännösten tulkinnassa keskeistä on huomioida lajikohtaiset erityispiirteet ja ne ekologiset olosuhteet, jotka mahdollistavat lajin esiintymisen tietyllä alueella. Näiden tekijöiden tulee ohjata tuulivoimahankkeen vaikutusten selvittämistä ja arviointia, jotta alueidenkäyttölain 9 §:n vaatimus kaavan merkittävien vaikutusten riittävästä selvittämisestä ja arvioinnista täyttyisi.