Median representaatio Suomen oppimistulosten heikkenemisestä PISA-tutkimuksessa

Abstract

Suomalaista koulutusta on pidetty menestystarinana, mutta viimeisimpien vuosien aikana Suomen PISA-tulokset ovat laskeneet merkittävästi. Tämä muutos on aiheuttanut keskustelua yhteiskunnallisesti uutismediassa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, millaisia representaatioita media luo Suomen oppimistulosten heikkenemisestä, oppimisen laadusta sekä koulutusjärjestelmän kehityksestä PISA-tutkimuksessa.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu representaatio-käsitteen ja median diskurssia käsittelevään tarkasteluun. Lisäksi käsitellään sitä, millainen rooli medialla on koulutuskontekstissa. Tarkastelun kohteena on myös Suomen PISA-tutkimus ja se, kuinka sen tulokset ovat muuttuneet vuosien saatossa. Samalla tarkastellaan PISA-tutkimuksen roolia koulutuspolitiikassa ja sen merkitystä koulutusjärjestelmässä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena keräämällä aineisto Suomen valtamediasta Yleisradiolta ja Helsingin Sanomista. Aineistoon kuului 34 sivua mediadokumentteja, jotka oli julkaistu ajanjaksolla 5.12.2023–23.6.2024. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen.

Tulokset osoittavat, että mediassa käydään laajaa keskustelua PISA-tutkimuksesta. Median luomat representaatiot kuvaavat Suomen oppimistulosten heikkenemistä huolestuttavana ilmiönä, ja syiksi esitetään muun muassa digitalisaatiota, oppimisympäristöjä ja sosioekonomista taustaa. Lisäksi oppimista haastavat työrauhaongelmat, inkluusio, digilaitteet ja heikentynyt lukutaito. Kehitysehdotuksina media esittää perinteisempään kouluun palaamista, itseohjautuvuuden vähentämistä, digilaitteiden suunnitelmallista käyttöä ja koulutuspolitiikkaan syventymistä. Johtopäätöksenä on, että Suomen PISA-tulokset herättävät laajaa keskustelua, ja media suhtautuu niihin kriittisesti. Tutkimus osoittaa, että medialla on merkitystä siihen, miten PISA-tuloksia ja koulutuksen kehittämistä hahmotetaan julkisessa keskustelussa, ja tämä voi heijastua koulutuspoliittisiin päätöksiin.

Finnish education has been considered a success story, but in recent years Finland's PISA scores have fallen significantly. This change has generated significant attention in the social news media. The purpose of this study is to examine the media representations of the decline in Finnish learning outcomes, the quality of learning and the development of the education system in the PISA survey.

The theoretical framework of the study is based on an examination of the concept of representation and media discourse. The role of the media in the school context is also examined. It also looks at the Finnish PISA survey and how its results have changed over the years. The role of the PISA survey in education policy and its relevance to the education system are also examined. The study was carried out as a qualitative study by collecting data from the Finnish national media, The Finnish Broadcasting Company (Yle) and Helsingin Sanomat. The data included 34 pages of media documents published between 5.12.2023 and 23.6.2024. The material was analyzed using content analysis.

The results show that the PISA survey is widely discussed in the media. Media representations portray the decline in Finland's learning outcomes as a worrying phenomenon, with digitalization, learning environments and socioeconomic background being cited as reasons. In addition, learning is challenged by problems of work peace, inclusion, digital devices and poor literacy. The media suggest a return to more traditional schooling, less self-direction, more systematic use of digital equipment and a deeper understanding of school policy. In conclusion, Finland's PISA results are widely debated, and the media are critical of them. The study shows that the media influence the way PISA results, and the development of education are perceived in the public debate, and this may be reflected in education policy decisions.