Median representaatio Suomen oppimistulosten heikkenemisestä PISA-tutkimuksessa
Jurvainen, Katariina (2025)
Jurvainen, Katariina
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025033022294
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025033022294
Tiivistelmä
Suomalaista koulutusta on pidetty menestystarinana, mutta viimeisimpien vuosien aikana Suomen PISA-tulokset ovat laskeneet merkittävästi. Tämä muutos on aiheuttanut keskustelua yhteiskunnallisesti uutismediassa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, millaisia representaatioita media luo Suomen oppimistulosten heikkenemisestä, oppimisen laadusta sekä koulutusjärjestelmän kehityksestä PISA-tutkimuksessa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu representaatio-käsitteen ja median diskurssia käsittelevään tarkasteluun. Lisäksi käsitellään sitä, millainen rooli medialla on koulutuskontekstissa. Tarkastelun kohteena on myös Suomen PISA-tutkimus ja se, kuinka sen tulokset ovat muuttuneet vuosien saatossa. Samalla tarkastellaan PISA-tutkimuksen roolia koulutuspolitiikassa ja sen merkitystä koulutusjärjestelmässä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena keräämällä aineisto Suomen valtamediasta Yleisradiolta ja Helsingin Sanomista. Aineistoon kuului 34 sivua mediadokumentteja, jotka oli julkaistu ajanjaksolla 5.12.2023–23.6.2024. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen.
Tulokset osoittavat, että mediassa käydään laajaa keskustelua PISA-tutkimuksesta. Median luomat representaatiot kuvaavat Suomen oppimistulosten heikkenemistä huolestuttavana ilmiönä, ja syiksi esitetään muun muassa digitalisaatiota, oppimisympäristöjä ja sosioekonomista taustaa. Lisäksi oppimista haastavat työrauhaongelmat, inkluusio, digilaitteet ja heikentynyt lukutaito. Kehitysehdotuksina media esittää perinteisempään kouluun palaamista, itseohjautuvuuden vähentämistä, digilaitteiden suunnitelmallista käyttöä ja koulutuspolitiikkaan syventymistä. Johtopäätöksenä on, että Suomen PISA-tulokset herättävät laajaa keskustelua, ja media suhtautuu niihin kriittisesti. Tutkimus osoittaa, että medialla on merkitystä siihen, miten PISA-tuloksia ja koulutuksen kehittämistä hahmotetaan julkisessa keskustelussa, ja tämä voi heijastua koulutuspoliittisiin päätöksiin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu representaatio-käsitteen ja median diskurssia käsittelevään tarkasteluun. Lisäksi käsitellään sitä, millainen rooli medialla on koulutuskontekstissa. Tarkastelun kohteena on myös Suomen PISA-tutkimus ja se, kuinka sen tulokset ovat muuttuneet vuosien saatossa. Samalla tarkastellaan PISA-tutkimuksen roolia koulutuspolitiikassa ja sen merkitystä koulutusjärjestelmässä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena keräämällä aineisto Suomen valtamediasta Yleisradiolta ja Helsingin Sanomista. Aineistoon kuului 34 sivua mediadokumentteja, jotka oli julkaistu ajanjaksolla 5.12.2023–23.6.2024. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen.
Tulokset osoittavat, että mediassa käydään laajaa keskustelua PISA-tutkimuksesta. Median luomat representaatiot kuvaavat Suomen oppimistulosten heikkenemistä huolestuttavana ilmiönä, ja syiksi esitetään muun muassa digitalisaatiota, oppimisympäristöjä ja sosioekonomista taustaa. Lisäksi oppimista haastavat työrauhaongelmat, inkluusio, digilaitteet ja heikentynyt lukutaito. Kehitysehdotuksina media esittää perinteisempään kouluun palaamista, itseohjautuvuuden vähentämistä, digilaitteiden suunnitelmallista käyttöä ja koulutuspolitiikkaan syventymistä. Johtopäätöksenä on, että Suomen PISA-tulokset herättävät laajaa keskustelua, ja media suhtautuu niihin kriittisesti. Tutkimus osoittaa, että medialla on merkitystä siihen, miten PISA-tuloksia ja koulutuksen kehittämistä hahmotetaan julkisessa keskustelussa, ja tämä voi heijastua koulutuspoliittisiin päätöksiin.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4650]