Fenomenologinen näkökulma tekoälyyn johtamistyössä
Pieskä, Riikka (2025)
Pieskä, Riikka
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025032621591
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025032621591
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on analysoida tekoälyn roolia organisaatioissa ja johtamistyössä fenomenologisesta näkökulmasta. Tutkimus keskittyy esihenkilöiden kokemuksiin tekoälyn käyttöönotosta ja sen käytöstä, pyrkien valottamaan, millä tavoin esihenkilöt hahmottavat tekoälyn osana omaa työskentelyään ja organisaation toimintaa. Lisäksi tutkimus tarkastelee esihenkilöiden suhtautumisia tekoälyyn sekä siihen liittyviä asenteita ja haasteita.
Tutkimus on laadullinen ja perustuu fenomenologiseen kokemuksen tutkimukseen. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla, joissa osallistujina olivat finanssialan esihenkilöt. Aineiston analyysiin sovellettiin Perttulan (1995) fenomenologisen psykologian metodia. Tutkimuskysymyksenä tässä tutkielmassa on "Miten esihenkilöt kokevat tekoälyn käyttöönoton ja sen käytön työssään?".
Tutkimuksen keskeisimmät tulokset osoittavat, että tekoäly voi tuntua kaukaiselta ajatukselta ennen sen käyttöönottoa ja varsinainen käyttöönotto vaatii käyttäjiltään tiettyä asennoitumista. Lisäksi organisaatioiden viestintä tekoälyyn liittyen on koettu puutteelliseksi, eivätkä organisaatiot ole tarjonneet riittävästi tukea tai koulutusta sen käyttämiseen. Tuloksissa selvisi myös, että tekoälyä hyödynnetään organisaatioissa erityisesti tekstinkäsittelyssä, tiedonhaussa ja ohjeistuksissa, mutta sen käyttö vaatii silti varauksellisuutta sekä kriittistä suhtautumista liittyen sen tuottamaan tietoon. Vaikka tulosten mukaan tekoäly voi toimia ihmismäisenä, työtä tukevana välineenä, se ei korvaa kokonaan ihmistyötä. Kuitenkin sillä voidaan korvata tulevaisuudessa rutiininomaisia työtehtäviä. Esihenkilöiden työskentelytapaan tai vuorovaikutukseen tekoäly ei ole tulosten perusteella toistaiseksi vaikuttanut merkittävästi, eikä sen käyttö herätä huolta esihenkilötyön näkökulmasta. Tekoälyn roolin odotetaankin kasvavan tulevaisuudessa ja tuloksissa käy ilmi vahva tarve tekoälyn jatkokoulutukseen liittyen ja jatkuvaan osaamisen kehittämiseen.
Tutkimus on laadullinen ja perustuu fenomenologiseen kokemuksen tutkimukseen. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla, joissa osallistujina olivat finanssialan esihenkilöt. Aineiston analyysiin sovellettiin Perttulan (1995) fenomenologisen psykologian metodia. Tutkimuskysymyksenä tässä tutkielmassa on "Miten esihenkilöt kokevat tekoälyn käyttöönoton ja sen käytön työssään?".
Tutkimuksen keskeisimmät tulokset osoittavat, että tekoäly voi tuntua kaukaiselta ajatukselta ennen sen käyttöönottoa ja varsinainen käyttöönotto vaatii käyttäjiltään tiettyä asennoitumista. Lisäksi organisaatioiden viestintä tekoälyyn liittyen on koettu puutteelliseksi, eivätkä organisaatiot ole tarjonneet riittävästi tukea tai koulutusta sen käyttämiseen. Tuloksissa selvisi myös, että tekoälyä hyödynnetään organisaatioissa erityisesti tekstinkäsittelyssä, tiedonhaussa ja ohjeistuksissa, mutta sen käyttö vaatii silti varauksellisuutta sekä kriittistä suhtautumista liittyen sen tuottamaan tietoon. Vaikka tulosten mukaan tekoäly voi toimia ihmismäisenä, työtä tukevana välineenä, se ei korvaa kokonaan ihmistyötä. Kuitenkin sillä voidaan korvata tulevaisuudessa rutiininomaisia työtehtäviä. Esihenkilöiden työskentelytapaan tai vuorovaikutukseen tekoäly ei ole tulosten perusteella toistaiseksi vaikuttanut merkittävästi, eikä sen käyttö herätä huolta esihenkilötyön näkökulmasta. Tekoälyn roolin odotetaankin kasvavan tulevaisuudessa ja tuloksissa käy ilmi vahva tarve tekoälyn jatkokoulutukseen liittyen ja jatkuvaan osaamisen kehittämiseen.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4556]