Hiljaisen tiedon jakaminen Rajavartiolaitoksen rajavartiostoissa

Abstract

Tiedon määritteleminen on haastavaa, sillä osa tiedosta on eksplisiittistä eli näkyvää ja osa hiljaista eli näkymätöntä. Tieto koostuu osaamisen ja älyn tuottamasta tietämisestä, jolloin ihmisen on kyettävä ymmärtämään tieto ennen kuin voi soveltaa sitä hyötykäyttöön. Hiljaisen tiedon tarkka määritteleminen on kuitenkin huomattavan vaikeaa, sillä hiljainen tieto ja sen muodostuminen pohjautuvat vahvasti yksittäisen henkilön subjektiiviseen näkemykseen, arvomaailmaan ja kokemuksiin.

Pyrimme tutkimuksessamme saamaan selville, miten hiljaisen tiedon jakaminen näyttäytyy rajavartiostoissa tiedon luomisen SECI-mallin mukaan. Alatutkimuskysymyksillä pyrimme lisäksi luomaan kuvan siitä, mitä hiljainen tieto tarkoittaa käsitteenä sekä vertailemaan rajavartiostojen hiljaisen tiedon jakamista keskenään. Tutkielmassa hiljaisen tiedon siirtymistä ja hyödyntämistä tarkastellaan Ikujiro Nonakan ja Hirotaka Takeuchin luoman SECI-prosessimallin kautta. SECI-malli pyrkii havainnollistamaan, miten tieto kehittyy ja muuttuu hiljaisesta tiedosta näkyväksi tiedoksi. SECI-malli esittää hiljaisen ja näkyvän tiedon vuorovaikutuksessa toisiinsa neljän eri osa-alueen kautta: sosialisaatio, ulkoistaminen, sisäistäminen ja yhdistäminen. SECI-mallissa uuden tiedon kehittäminen esitetään jatkuvana spiraaliprosessina, jossa hiljaista tietoa jaetaan toimijoiden kesken.

Rajavartiolaitos on sisäministeriön alainen valtakunnan rajaturvallisuudesta vastaava organisaatio, jonka päätehtäviä ovat rajojen valvonta, rajatarkastukset, meripelastus, ympäristövahinkojen torjunta, maanpuolustus ja varusmiespalvelus, kansainvälinen yhteistyö sekä rikostorjunta. Tutkimus on rajattu koskemaan Rajavartiolaitoksen yhdeksästä hallintoyksiköstä Lapin, Kainuun, Pohjois-Karjalan sekä Kaakkois-Suomen rajavartiostoja.

Tutkielmamme on yhdistelmä laadullista ja määrällistä tutkimusotetta. Määrällinen osuus koostui strukturoidulla kyselyllä tuotetusta numeraalisesta aineistosta, jota analysoitiin frekvenssiaineistojen analyysillä. Määrällistä analyysiä täydennettiin yhdellä avoimella kysymyksellä, jota analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että rajavartiostojen analyysi tukee hypoteesin mukaisia havaintoja hiljaisen tiedon siirtymisen haasteista ja ratkaisuista. SECI-mallin näkökulmasta tarkasteltuna rajavartiostot menestyvät parhaiten hiljaisen tiedon sosialisaatiossa ja sisäistämisessä, mutta ulkoistaminen ja yhdistäminen kaipaavat selkeitä parannuksia. Kaikissa rajavartiostoissa hiljainen tieto liikkuu pääasiassa henkilökohtaisen vuorovaikutuksen kautta, mutta tiedon systemaattinen dokumentointi ja jakaminen eri yksiköiden välillä on tehotonta. Näiden prosessien parantaminen edistäisi tiedonhallintaa ja -siirtoa organisaation laajuisesti.