”Se heidän älykkyys ja miten he pystyvät pelittämään tilannetta” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Abstract

Pro gradussani tutkin alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmenemistä ja sitä, millaiset pedagogiset tukikeinot tuottavat sujuvaa arkea. Äärimmäinen vaatimusten välttelykäyttäytyminen (pathological demand avoidance=PDA) on vähäisesti tutkittu ilmiö Suomessa ja tietoa on tuotu esille pääosin kokemusperäisesti. Kansainvälisesti tietoa on enemmän ja se pohjautuu pääasiassa Newsonin, Maréchalin ja Davidin (2003) muodostamaan tietoon ilmiöstä. Tutkimukseni tavoitteena on ymmärtää alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmenemistä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen työntekijöiden käsityksiä tulkiten ja tuottaa pedagogisia tukikeinoja. Tiedon tarvetta lisää se, etteivät tavanomaiset pedagogiset keinot välttämättä toimi. Hallitsematon ja tunnistamaton PDA-oireilu vaikuttaa koko ryhmän toimintaan luoden ympärilleen kaaosta. Pyrin saamaan äärimmäisen vaatimusten välttelyn ilmiöstä monipuolisen kuvan suomalaisesta näkökulmasta varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen työntekijöiden käsitysten kautta liittäen sitä tutkittuun, pääasiassa kansainväliseen tietoon. Tähän liittyy pedagogisten tukitoimien tarkentaminen, jotta tutkimuksesta olisi hyötyä arjen pedagogisiin ratkaisuihin PDA-piirteisen lapsen ja hänen yhteisöjensä hyvinvointia tuoden.

Tutkimukseni tieteenfilosofisena viitekehyksenä on fenomenografis-hermeneuttinen paradigma. Tutkimuksen aineisto koostuu puolistrukturoitujen kyselylomakkeiden vastauksista (N=22) ja teemahaastatteluista (N=2). Aineiston keruun toteutin sosiaalisen median kautta jakaen tutkimuspyyntöä linkkeineen aihetta lähellä oleviin kohderyhmiin. Aineiston analysoin Uljensin (1989) ja Niikon (2003) fenomenografisen metodologisen ohjeistuksen mukaan. Tulokset muodostuvat kategorioista abstrahoiduista kuvauskategorioista. Tulososiossa peilaan aineiston kautta saatuja tuloksia olemassa olevaan tietoon, ja hermeneuttinen kehämäisyys lähtee siitä laajenemaan ymmärryksen lisääntyessä. Tulosten pohdinta tehdään suhteessa teoriatietouteen, jotta ymmärrys kasvaa ilmiöstä ja lisää tietoa pedagogisista tukikeinoista.

Tutkimukseni tuloksina ovat kaksi kuvauskategoriaa vastaten kahteen tutkimuskysymykseen. Toinen osa tuloksista kuvaa alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteisyyden ilmenemistä neljästä eri näkökulmasta, jotka ovat: 1. Kehitykselliset piirteet, 2. Lapsi mikrosysteemin jäsenenä, 3. Vastustelu ja vaatimusten välttely sekä 4. Taustatekijät PDA-piirteiden korostumiseen. Toinen osa tuloksista kuvaa sujuvaa arkea tuovia pedagogisia tukikeinoja viidellä eri osa-alueella, jotka ovat: 1. Yleisimmin käytetyt pedagogiset tukikeinot ja niiden toimivuus, 2. Vuorovaikutus ja ohjaaminen, 3. Kohti sujuvaa arkea ahdistuneisuutta ja kuormittuneisuutta vähentämällä, 4. Pedagoginen tuki mikrosysteemin jäsenenä toimimiseen ja 5. Osaamisen kehittäminen. Pedagogisista tukikeinoista loin Pedagogisen tuen PDA-avaimet -mallin (kuvio 13).

PDA-piirteisyyden kuvaus vahvisti kansainvälisesti tiedettyä ilmiön kuvausta, tarkentaen joitakin kohtia. Tulokset laajentavat nykyistä PDA:n pedagogiseen tukeen suunnattua PANDA-mallia. Kattavat tukikeinot vuorovaikutukseen, luottamuksellisen suhteen muodostamiseen ja mentalisaatiokykyyn tulivat uutena. Selvyyttä tuli sääntöjen suhteen toimimiseen sekä suotuisan toiminnan tukemiseen kehujen ja palkkioiden kriittisenä tarkasteluna. Tutkimustulokset lisäsivät tietoa sosiaalisiin tilanteisiin liittyvästä vallan tematiikasta ja osallisuudesta. Tutkimus antoi ymmärrystä PDA:n vaikutuksista yhteisön toimintaan. Tutkimuksessa sivuan PDA:n ja autismikirjon yhteyttä piirteisyyden ja tuen keinojen näkökulmasta.