Hukkajoen hiljaiset marttyyrit : Julkisen oikeuttamisen analyysi Hukkajoen raakkuihin liittyvästä julkisesta keskustelusta

Abstract

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani elokuussa 2024 Suomussalmen Hukkajoella tapahtuneen epäillyn ympäristörikoksen herättämää julkista keskustelua. Tapahtumassa metsäkone ylitti useaan otteeseen erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun asuttaman puron, johtaen tuhansien raakkuyksilöiden kuolemaan. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaisia toimia julkisessa keskustelussa vaadittiin välittömästi tapahtuman jälkeen ja millaisia moraalisia oikeutuksia näiden vaatimusten perusteluissa hyödynnettiin.

Aineistoni koostuu mediassa käydystä julkisesta keskustelusta noin kahden kuukauden ajalta tapahtuman jälkeen. Metodologisesti lähestyn tapausta Eeva Luhtakallion ja Tuomas Ylä-Anttilan kehittämän julkisen oikeuttamisen analyysin (JOA) avulla. Menetelmän avulla tarkastelen keskustelussa esitettyjä vaateita ja sitä, miten niitä perusteltiin eri oikeuttamisen maailmojen avulla. Tulosten tulkinnassa hyödynnän Rafi Youattin ajattelua lajienvälisestä politiikasta, jonka avulla tuon esiin raakkujen toimijuuden osana yhteiskunnallista keskustelua.

Keskustelussa esiin nousseet vaatimukset jakautuivat neljään pääteemaan: yleiseen luonnonsuojelukeskusteluun, ympäristölainsäädäntöä koskevaan keskusteluun, metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin ja maineeseen liittyvään keskusteluun sekä viranomaistoiminnan tehostamiseen. Oikeuttamisen maailmoista keskustelussa korostuivat erityisesti ekologian, markkinoiden ja kansalaisuuden maailmat, jotka esiintyivät usein myös rinnakkain. Ekologisen maailman oikeutuksia hyödynnettiin lähes kaikissa vaateissa, mutta harvoin yksinään riittävinä perusteluina.

Tutkielmani keskeinen johtopäätös on, että Hukkajokea koskevaa julkista keskustelua ohjasivat vahvasti antroposentriset ja kapitalosentriset maailmankuvat, jotka loivat jännitteen taloudellisten intressien ja luonnon monimuotoisuuden suojelun välille. Lajienvälisen politiikan näkökulmasta Hukkajoen keskustelu toimi hetkenä, jossa ihmisyhteisön ja raakkujen välistä suhdetta määriteltiin uudelleen, ja raakut nousivat osaksi poliittista tilaa kuolemallaan ja läsnäolollaan. Lajienvälisen politiikan näkökulma täydentää julkisen oikeuttamisen analyysin paljastamia oikeuttamisen rakenteita osoittamalla, että poliittinen toimijuus ei rajoitu vain inhimillisiin toimijoihin, kyseenalaistaen oikeuttamisteoreettisen tarkastelun sopivuuden lajienvälisten konfliktien analysointiin.