Informaalin hoivan merkitykset ikääntyneiden palveluiden laatusuosituksissa 2000-luvulla

Abstract

Pro gradu -tutkielmassa käsitellään ikääntyneiden palveluiden laatusuosituksissa esiintyviä informaalin hoivan merkityksiä. Tarkastelun kohteena on, miten laatusuosituksissa merkityksellistetään informaalia hoivaa ja sen suhdetta formaaliin hoivaan. Tutkimusaineisto koostuu kuudesta ikääntyneiden palveluiden laatusuosituksesta, jotka on julkaistu vuosien 2001 ja 2024 välillä. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä diskurssianalyysillä.

Aineistosta paikannettiin kaksi diskurssia informaalin hoivan merkityksistä ikääntyneiden hoivan kokonaisuudessa. Informaalin hoivan toimijoiden positiot rakentuivat diskursseissa eri tavoin, minkä myötä informaalin hoivan saamat merkitykset erosivat toisistaan. Ensimmäisessä diskurssissa informaali hoiva sai tasaveroisen, ensisijaisen ja vaihtoehtoisen merkityksen hoivan kokonaisuudessa. Toisessa diskurssissa informaali hoiva sai heikon ja vahvistuvan merkityksen. Omaisten ja muiden informaalin hoivan toimijoiden saamat positiot kiinnittivät toimijat monin eri tavoin osaksi hoivan kokonaisuutta.

Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että omaisilla on merkittävä ja itsestään selvä rooli ikääntyneiden hoivassa. Tärkeitä informaalin hoivan toimijoita ovat myös vapaaehtoistoimijat. Informaalin ja formaalin hoivan rajat hämärtyvät monin paikoin ikääntyneiden palveluiden laatusuosituksissa. Informaalien ja formaalien toimijoiden tehtävät määrittyvät usein rinnakkaisiksi, ja omaisilla on vastuuta hoivasta siinä missä julkisen palvelujärjestelmän toimijoillakin. Omaisten suoriutumista hoivatehtävästä tuetaan julkisen palvelujärjestelmän palveluin. Hoivan kokonaisuus näyttäytyy epäselvänä informaaleille toimijoille määrittyvien tehtävien ja vastuukysymysten näkökulmasta.