Saamelaisuus ja taiteilijaidentiteetti : miten saamelaisuus ilmenee Suomen saamelaisten taiteessa
Laiti, Pia (2021)
Laiti, Pia
Lapin yliopisto
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060962846
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060962846
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, kuinka saamelaisuus ilmenee Suomen saamelaisten kuvataiteessa, ja haen vastausta seuraaviin kysymyksiin. Miten tämän päivän saamelaistaiteilijat määrittelevät itsensä ja oman paikkansa? Määrittelevätkö he itsensä saamelaistaiteilijoiksi ja -käsityöläisiksi vai taiteilijoiksi ja käsityöläisiksi? Millainen on heidän taiteellinen ilmaisutapansa? Miten heidän taiteensa liittyy aiempaan saamelaistaiteeseen ja -kulttuuriin?
Tutkimusaineistoni koostuu kolmen saamelaistaiteilijan haastatteluista ja heidän tuotannostaan. Valistin tutkimukseeni erilaisia taiteilijoita, koska halusin lähestyä asiaa sekä duodjin että dáiddan kautta. Mukana ovat hopeaseppä Petteri Laiti, valokuvaaja Marja Helander ja kuvataiteilija Outi Pieski.
Tutkielmani on menetelmältään laadullinen. Aihetta käsitellään vapaamuotoisesti. Menetelmiksi valikoituivat teemahaastattelu ja vertaileva sisällönanalyysi.
Haastateltavat tunnistivat osansa historiallisesta jatkumosta ja saattoivat käyttää omissa teoksissaan hyödyksi aiempaa saamelaistaidetta. Jokainen haastateltava antoi saamelaistaiteelle oman panoksensa, kuka milläkin äänenpainolla. Petteri Laiti on selkeästi osa perinteistä duodji-mestarien jatkumoa. Hän on työssään sekä kehittänyt saamelaista hopeakorukulttuuria uuteen suuntaan että opettanut nuorempia tekijöitä. Laiti kokee olevansa ensisijaisesti saamelainen käsityön tekijä. Marja Helander on länsimaisen kuvataidekoulutuksen kasvatti ja valokuvataiteeseen perehtynyt taiteilija. Hänen aihealueensa on laajentunut kattamaan identiteetin lisäksi modernin ihmisen kulutuskulttuurin, kyseenalaistamaan nykyihmisen elintavat ja pohtimaan, miten maailma selviää ihmiskunnan kulutushysteriasta. Helander on selkeästi todennut olevansa taiteilija eikä vain saamelaistaiteilija. Myöskään Outi Pieski ei koe olevansa ainoastaan saamelaistaiteilija. Hänellä on perinteinen taidemaalarin koulutus. Pieskin teosten aiheet ja materiaalit ovat usein sidoksissa saamelaiskulttuuriin ja -käsityöhön.
Tutkimusaineistoni koostuu kolmen saamelaistaiteilijan haastatteluista ja heidän tuotannostaan. Valistin tutkimukseeni erilaisia taiteilijoita, koska halusin lähestyä asiaa sekä duodjin että dáiddan kautta. Mukana ovat hopeaseppä Petteri Laiti, valokuvaaja Marja Helander ja kuvataiteilija Outi Pieski.
Tutkielmani on menetelmältään laadullinen. Aihetta käsitellään vapaamuotoisesti. Menetelmiksi valikoituivat teemahaastattelu ja vertaileva sisällönanalyysi.
Haastateltavat tunnistivat osansa historiallisesta jatkumosta ja saattoivat käyttää omissa teoksissaan hyödyksi aiempaa saamelaistaidetta. Jokainen haastateltava antoi saamelaistaiteelle oman panoksensa, kuka milläkin äänenpainolla. Petteri Laiti on selkeästi osa perinteistä duodji-mestarien jatkumoa. Hän on työssään sekä kehittänyt saamelaista hopeakorukulttuuria uuteen suuntaan että opettanut nuorempia tekijöitä. Laiti kokee olevansa ensisijaisesti saamelainen käsityön tekijä. Marja Helander on länsimaisen kuvataidekoulutuksen kasvatti ja valokuvataiteeseen perehtynyt taiteilija. Hänen aihealueensa on laajentunut kattamaan identiteetin lisäksi modernin ihmisen kulutuskulttuurin, kyseenalaistamaan nykyihmisen elintavat ja pohtimaan, miten maailma selviää ihmiskunnan kulutushysteriasta. Helander on selkeästi todennut olevansa taiteilija eikä vain saamelaistaiteilija. Myöskään Outi Pieski ei koe olevansa ainoastaan saamelaistaiteilija. Hänellä on perinteinen taidemaalarin koulutus. Pieskin teosten aiheet ja materiaalit ovat usein sidoksissa saamelaiskulttuuriin ja -käsityöhön.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4631]