Tekoälyasetuksen vaikutukset viranomaisen toimintaan ja hyvän hallinnon toteutumiseen

Abstract

Tekoälyn kehitys ja sen käyttöönotto yhteiskunnan eri sektoreilla on viime vuosina ollut ja on edelleen erittäin nopeatahtista. Euroopan unionin (EU) tekoälyasetus, joka asettaa kehykset tekoälyn kehittämiselle, käyttöönotolle ja sen aiheuttamien riskien hallinnalle unionin sisämarkkinoilla, tuli voimaan elokuussa 2024. Tässä oikeusinformatiikan alaan kuuluvassa maisteritutkielmassa tarkastellaan tekoälyasetuksen vaikutuksia viranomaisten toimintaan sekä hyvän hallinnon toteutumiseen. Vaikutuksia viranomaisen toimintaan tarkastellaan, kun se toimii asetuksen mukaisen tekoälyjärjestelmän käyttöönottajana. Tutkimusmetodina tutkielmassa käytetään lainoppia.

Tekoälyasetuksen sääntely on riskiperusteista, mikä tarkoittaa, että asetuksen mukaiset tekoälyjärjestelmät jaetaan niiden aiheuttamien riskien mukaan neljään luokkaan: 1) kielletty, 2) suuririskinen 3) rajallinen riski ja 4) vähäinen riski. Tietyt tekoälyyn liittyvät käytännöt, kuten subliminaalisten tekniikoiden käyttö, on asetuksen nojalla kielletty. Suurin osa tekoälyasetuksen sääntelystä kohdistuu suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin, kun taas valtaosa tekoälyjärjestelmistä luokittuu rajallisen riskin tai vähäisen riskin järjestelmiin. Viranomaiset hyödyntävät toiminnoissaan esimerkiksi chatbotteja neuvonnassa ja erilaisia tiedonkäsittelyyn liittyviä tekoälysovelluksia. Näistä chatbotit luokittuvat rajallisen riskin tekoälyjärjestelmiin ja niihin kohdistuu asetuksesta avoimuusvelvoitteita. Useimmat tiedonkäsittelyyn liittyvät tekoälyjärjestelmät luokittuvat vähäisen riskin järjestelmiksi, joille ei asetuksessa aseteta sitovia velvoitteita.

Monet tekoälyasetuksessa suuririskisiksi luokitelluista tekoälyjärjestelmistä liittyvät viranomaisen päätöksentekoon. Jos viranomainen ottaa suuririskisen tekoälyjärjestelmän käyttöönsä, tulee sen täyttää tekoälyjärjestelmän käyttöönottajalle asetuksessa asetetut velvoitteet, joihin kuuluu myös perusoikeusvaikutusten arviointi ennen järjestelmän käyttöönottoa. Tekoälyjärjestelmää olisi mahdollista käyttää viranomaisen päätöksenteon apuna (osittain automatisoitu päätöksenteko), mutta pelkästään tekoälyn tekemiä viranomaispäätöksiä kansallinen lainsäädäntö ei tällä hetkellä mahdollista. Hyvän hallinnon toteutumisen kannalta tekoälyn tekemien päätökset voivat olla ongelmallisia, sillä päätöksen perustelut eivät välttämättä ole ihmiselle ymmärrettävät. Oikeus perusteltuun päätökseen on kuitenkin keskeinen hyvään hallintoon kuuluva oikeus. Tekoälyasetuksessa on hyvää hallintoa osaltaan turvaavia säännöksiä, mutta yksinään se ei turvaa riittävästi hyvän hallinnon toteutumista tekoälyjärjestelmiä hyödynnettäessä.