Rekrytointi osana esihenkilötyötä asiantuntijavirastossa

Abstract

Tämä tutkimus tarkastelee erään valtionhallinnon asiantuntijaviraston rekrytointitoimia esihenkilöiden kokemuksiin perustuen. Tutkimuksen tavoitteena on luoda ymmärrystä siitä, millaiset käytännöt tukevat esihenkilöitä toteuttamaan onnistuneita rekrytointiprosesseja ja valintapäätöksiä. Tavoitteena on tunnistaa ja analysoida näitä käytänteitä sekä tarkastella rekrytointitoimia siten, että virastossa voidaan vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin entistä tehokkaammin. Tutkimus asettuu hallintotieteen ja johtamisen psykologian rajapintaan, lisäten ymmärrystä siitä, kuinka valtionhallinnon rekrytointiprosesseille tyypillinen normiohjaus ja sääntely yhdistyy esihenkilötyön kokemukselliseen toimijuuteen.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena eräässä valtionhallinnossa toimivassa asiantuntijavirastossa. Aineisto kerättiin syksyllä 2024 puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joihin osallistui yhteensä yksitoista rekrytoinnista vastaavaa esihenkilöä, joiden tehtävänkuvaan henkilöstön rekrytointi olennaisesti kuuluu. Aineiston analyysi on toteutettu temaattisen analyysin ohjaamana. Temaattisen analyysimenetelmän avulla tarkasteltiin erityisesti rekrytointia esihenkilötyön osana, rekrytoinnin onnistumisen edellytyksiä sekä rekrytoinnin tulevaisuutta.

Tutkimustulokset osoittavat, että rekrytointi ei ole vain suoraviivainen hallinnollinen prosessi, vaan olennainen osa esihenkilötyötä ja keskeinen strateginen väline, jolla voidaan vaikuttaa organisaation pitkän aikavälin kehitykseen ja toimintaedellytyksiin. Esihenkilöiden kokemusten perusteella rekrytointiin liittyy laaja kirjo merkityksiä ja odotuksia, jotka ulottuvat yksittäisten rekrytointipäätösten yli. Rekrytoinnin onnistumiseen vaikuttavat erityisesti esihenkilöiden rekrytointiosaaminen, sujuva yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä systemaattiset ja yhdenmukaiset rekrytointikäytännöt. Tutkimuksen perusteella tulevaisuudessa rekrytoinnin yhteydessä korostuvat ennakoiva henkilöstösuunnittelu, osaamisen kehittäminen, organisaation muutoskyvykkyyden tukeminen sekä uusien teknologisten mahdollisuuksien hyödyntäminen rekrytointiprosessin tehostamiseksi. Samalla työnantajakuvan vahvistaminen nousee keskeiseksi tekijäksi erityisesti tilanteissa, joissa kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy.