Yhteistyötä rakenteissa vai rakenteet yhteistyötä rajaamassa? - Aikuissosiaalityön ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalvelujen asiakasohjauksen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet työntekijöiden kokemana

Abstract

Pro gradu -tutkielma käsitteli aikuissosiaalityön ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalvelujen asiakasohjauksen työntekijöiden kokemuksia yksiköiden välisistä yhteistyön mahdollisuuksista ja haasteista sekä rakenteiden mahdollisuuksista tai esteistä yhteistyölle. Tutkielman teoriapohja nojasi moniammatillisen yhteistyön sekä rakenteellisen sosiaalityön kirjallisuuteen ja tutkimukseen. Tutkielmaan oli sisällytetty aikuissosiaalityön, mielenterveys- ja päihdepalvelujen avohoidon ja tuetun asumisen esittely. Tutkielman aineisto kerättiin kahtena erillisenä fokusryhmähaastatteluna maaliskuussa 2025. Fokusryhmähaastatteluihin osallistui kuusi sosiaalityöntekijää aikuissosiaalityöstä sekä kaksi sosiaalityöntekijää ja kaksi sosiaaliohjaajaa mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalvelujen asiakasohjauksesta. Aineiston analyysimenetelmä oli fenomenologia ja tutkijan ihmiskäsitys holistinen.

Aineistosta esiin nousseet teemat koskien yhteistyön mahdollisuuksia edistäviä tekijöitä olivat työntekijöiden kyky asettua asiakkaan asemaan, vahvat vuorovaikutustaidot ja yhteistyökumppanin tunteminen. Mahdollisuutena kuvautui myös myönteisyys koskien rakenteellista sosiaalityötä ja palvelurakenteen kehittämistä sekä perehdytyksen ja palveluprosessin kuvaamisen kehittämistä. Yhteistyötä estävinä tekijöinä kuvautuivat erilaiset työtä vaikeuttavat tiedon puutteet, resurssipula, omatyöntekijyyden ja roolien epäselvyys, asiakas itse, organisaatiomuutokset ja tiedottaminen, jalkautuvan työn puute, rakenteellisen sosiaalityön organisoimattomuus sekä tilanteet, joissa omat kädet on sidotut toimimaan asiakkaan asian edistämiseksi.

Työntekijöillä oli aineiston valossa yhteistyökykyä, hyvät vuorovaikutustaidot sekä halukkuutta kehittää palvelujen järjestämisen ja yhteistyön nykytilaa. Moniammatillinen yhteistyö oli kuitenkin rajoittunutta palvelujen rakenteiden ja niiden joustamattomuuden sekä resurssien ja tiedon puutteiden vuoksi, jotka näyttäytyvät esteinä myös asiakkaan asian edistämiselle. Aineiston pohjalta ilmeni tarve yhteistyöprosessin kirkastamiselle ja siihen perehdyttämiselle sekä omatyöntekijyydestä sopimiselle. Olennaisena näyttäytyi rakenteellisen sosiaalityön systemaattinen järjestäminen ja juurruttaminen käytännön työn osaksi, jotta työntekijöillä oleva tieto ilmiöstä välittyy eteenpäin rakenteiden muuttamiseksi. Aikuissosiaalityön rooli näyttäytyi tärkeänä kokonaisuutta hahmottavana ja kumppaneita kokoavana. Tutkimustuloksista ilmeni tarve jatkotutkimukselle yhteisasiakkaiden asemaan ja oikeuksiin sekä jalkautuvan tukeen liittyen.