Lapsen etu lastensuojelun avohuollossa. Sosiaalityöntekijöiden näkökulmia lapsen edusta ja sen toteutumisesta.

Abstract

Tutkielmassa tutkitaan sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä lapsen edusta ja sen toteutumisesta lastensuojelun avohuollossa. Tarkoituksena on tuoda käytännöstä nousevaa sisällöllistä määritelmää lapsen edun käsitteelle, jonka on todettu olevan vaikeasti määriteltävä. Tutkimuskysymyksinä on Miten lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijät määrittelevät lapsen etua ja millaisia sisältöjä se saa avohuollossa sosiaalityöntekijöiden kertomana? ja Millaiset tekijät sosiaalityöntekijöiden näkemyksen mukaan mahdollistavat tai estävät lapsen edun toteutumista lastensuojelun avohuollossa?

Teoriassa lapsen etua on käsitelty muun muassa lapsen oikeuksien ja suojelun, lapsen turvallisuuden ja lapsen hyvinvoinnin yhteydessä. Lapsen edun toteutumista on käsitelty lapsen osallisuuden, lapsilähtöisyyden ja kasvatuksesta vastuussa olevien tietojen ja taitojen, työntekijän osaamisen, lapsen tilanteen arvioinnin ja harkintavallan, moniammatillisen yhteistyön ja resurssien näkökulmista. Tutkimus pohjautuu sähköisellä kyselylomakkeella lastensuojelun avohuollossa työskenteleviltä sosiaalityöntekijöiltä kerättyyn aineistoon (V=6). Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä ja teoriaohjaavaa analyysia yhdistellen. Analyysi toi esiin useita konkreettisia lapsen etua olevia tekijöitä ja osoitti lapsen edun käsitteen olevan laaja.

Sosiaalityöntekijät määrittelevät lapsen etua lapseen liittyvien, vanhempiin liittyvien ja työntekijöihin liittyvien tekijöiden kautta. Lapsen etu nähdään olevan lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä, turvallisuutta ja oikeutta ikätasoiseen elämään. Lapsen etu nähdään myös hyvänä vanhemmuutena ja vanhempien velvollisuuksien täyttämisenä sekä perheen tuen saantina. Työntekijöihin liittyviksi lapsen edun tekijöiksi määrittyy ammattitaito ja asennoituminen työhön, laadukas arviointi ja työskentelyn oikea-aikaisuus.

Sosiaalityöntekijöiden näkemyksen mukaan lapsen edun toteutumista mahdollistaa riittävät resurssit: työntekijöiden pysyvyys, asianmukaiset työvälineet, lain mukaiset asiakasmäärät, aika perehtyä jokaisen lapsen tilanteeseen, mahdollisuus työparityöskentelyyn ja moniammatilliseen työskentelyyn sekä palveluiden saatavuus. Ja päinvastoin lapsen edun toteutumista estää resurssien puute: hyvinvointialueen säästöpaineet, kiire, liian korkeat asiakasmäärät, toimimaton yhteistyö ja palveluiden puutteet. Lapsen edun toteutumiseen vaikuttaa sosiaalityöntekijöiden mukaan myös yhteistyön toimivuus vanhempien ja muiden ammattilaisten kanssa, vanhempien tahto yhteistyöhön sekä työntekijöiden osaaminen ja rohkeus.