Hyvinvoinnin haasteet ja hyvinvointia tukevat resurssit yksinäisyyttä kokeneiden kirjoitelmissa

Abstract

Tutkielmassa tarkasteltiin yksinäisyyttä kokeneiden hyvinvoinnin haasteita ja hyvinvointia tukevia resursseja. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia hyvinvoinnin haasteita yksinäisiksi identifioituvat kokevat, ja millaiset resurssit tukevat yksinäisyyttä kokevien hyvinvointia. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkielman aineiston muodostivat 36 kirjoitelmaa, jotka kuuluvat yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston ”Yksinäinen – yhdessä ja erikseen 2020–2021” -aineistoon. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostettiin Erik Allardtin hyvinvointiteoriasta sekä Tuula Helnen ja Tuuli Hirvilammin kestävän hyvinvoinnin teoriasta.

Aineiston analyysin pohjalta yksinäisyyttä kokeneiden hyvinvoinnin haasteet muodostivat kolme yläluokkaa: psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin haasteet, sosiaalisen hyvinvoinnin haasteet sekä itsensä toteuttamisen ja toimimisen haasteet. Yksinäisiksi identifioituvat ihmiset kokivat erilaisia kielteisiä tunnekokemuksia kuten surua, mielenterveyden - ja toimintakyvyn haasteita, ulkopuolisuutta sekä itsetuntoon ja toimijuuteen liittyviä haasteita. Yksinäisyyttä kokeneiden hyvinvoinnin resurssit muodostivat vastaavat kolme yläluokkaa, jotka liittyivät psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, sosiaaliseen hyvinvointiin sekä itsensä toteuttamiseen ja merkitykselliseen tekemiseen. Keskeisiä yksinäisyyttä kokeneiden hyvinvointia tukevia tekijöitä olivat yhteydenpito läheisiin, yhteenkuuluvuuden kokemus, harrastukset sekä luontosuhteen ylläpitäminen.

Tutkielmani tulokset vahvistivat aiempien tutkimusten tuloksia liittyen yksinäisyyttä kokeneiden hyvinvointiin. Tutkielman tulosten mukaan yksinäisyys haastaa erityisesti psyykkistä hyvinvointia. Yksinäisyyttä kokeneiden hyvinvointia puolestaan tukevat erityisesti sosiaaliset suhteet sekä luonnossa oleminen ja muu merkityksellisenä koettu tekeminen. Hyvinvointiteorioihin suhteutettuna tulokset ilmentävät hyvinvoinnin ulottuvuuksien limittäisyyttä sekä hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuutta ja relationaalisuutta.