Korkeakoulutukseen hakeutumista kuvaavat tekijät yliopistosta valmistuneiden kertomana

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani kuvaan yliopiston käyneiden henkilöiden kertomia heidän korkeakouluvalintaansa vaikuttaneita erilaisia tekijöitä. Olen ollut jo pitkään kiinnostunut mahdollisuuksien tasa-arvon teemoista, yhteiskunnallisesta tasa-arvosta sekä erilaisista tekijöistä, joilla koulutuksen kautta voidaan tukea yhteiskunnan tasa-arvokehitystä.

Tutkimukseni teoriaosiossa käsittelen lyhyesti suomalaisen korkeakoulutuksen historiaa, sillä ymmärtääksemme koulutuksen periytymisen rakenteita yhteiskunnallisessa kontekstissa, tulee meillä olla ymmärrystä korkeakoulutuksen perinteestä sekä historiasta maassamme. Koulutuksen periytyvyys liittyy kiinteänä osana yhteiskunnallisen tasa-arvon teemaan, jota käsittelen mahdollisuuksien tasa-arvon ja sosiaalisen liikkuvuuden näkökulmasta sekä yleisenä ilmiönä yhteiskunnassa. Teoriana tarkastelen periytyvyyttä kahden sosiologisen teorian kautta; reproduktioteorian ja suhteellisen riskiaversion teorian.

Olen halunnut kuulla yliopiston käyneiden kertomana heidän kokemuksiaan kaikista niistä tekijöistä, joiden he ovat kokeneet olleen vaikuttamassa korkeakoulutukseen hakeutumisessa; mutta erityisesti vanhempien koulutus- ja kasvatusasenteiden merkityksestä. Länsimaisten demokraattisten yhteiskuntien on erilaisissa tutkimuksissa todettu hiljalleen eriarvoistuvan, jolloin yhteiskuntien kyky tasata kotitaustojen eroja hiljalleen laskee; olenkin siis ollut kiinnostunut niistä kotoa lähtevistä tekijöistä, joita tukemalla voimme tulevaisuudessa vaikuttaa koulutukseen valikoitumiseen.

Tutkimusotteeni on laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty teemahaastattelemalla kahdeksaa yliopistosta valmistunutta henkilöä. Haastateltavat valikoituivat vapaaehtoisuuden pohjalta ja he edustivat eri yliopistoja, eri tiedekuntia sekä olivat valmistuneita eri ajankohtina. Sattumalta kaikki haastateltavat valikoituivat perinteisiltä akateemisilta aloilta, kuten lääketiede, teknologia ja kauppakorkeakoulu. Tutkimukseni kaikissa vaiheissa olen pyrkinyt noudattamaan parhaan osaamiseni mukaan tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimia tutkimuseettisiä ohjeita.

Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla, jonka pohjalta tutkimuksen tulokset jaettiin raakahavainnoista nousseisiin luokkiin; sosiaalisiin ympäristöihin. Tällaisiksi merkittäviksi tekijöiksi tutkimuksessa nousivat erilaiset sosiaaliset ympäristöt, kuten koti, koulu ja kaverit. Myös yksilöiden ominaisuudet ja niistä kohonnut kiinnostus myöhemmin valikoituneen koulutusalan sisältöjä kohtaan nousivat esiin.

Johtopäätöksenä tutkimuksestani voidaan todeta kotien kulttuurisen pääoman ja vanhempien koulutusmyönteisten kasvatusasenteiden, yhdistettyinä yksilön korkeakoulutukselle suopeisiin ominaisuuksiin, olevan merkittävässä roolissa koulutukseen valikoitumisen kannalta.