Antiryhmät vasemmisto–oikeisto-ristiriitaulottuvuuden määrittäjinä
Unkuri, Klaus Antero Tapio (2025)
Unkuri, Klaus Antero Tapio
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061267018
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061267018
Tiivistelmä
Tässä Pro Gradu -tutkielmassa esitellään suomalaiselle tutkimuskirjallisuudelle uusi näkemys vasemmisto-oikeisto-ulottuvuuden (VO-ulottuvuus) muodostumisesta antiryhmien kautta. Antiryhmät: laiska työntekijä, paha rikas ja rikas perijä eivät erillisinä ajatuksina ole kirjallisuudelle uusia, mutta niitä ei tällaisena kokonaisuutena ole aiemmin yhdistetty vasemmisto-oikeisto -ristiriitaulottuvuuteen. Työ on menetelmältään ”mixed method” ja se sijoittuu suomalaisen eduskuntavaalitutkimuksen paradigmaan.
Työ sisältää kuvauksen antiryhmistä sekä eduskuntavaalitutkimusten haastattelukysymyksistä, jotka validiteetiltaan olivat lähellä antiryhmiä. Antiryhmien merkittävyyttä verrataan teoreettisessa pohdinnassa Jussi Westisen väistökirjan railoteoriaan ja havaitaan, että eduskuntavaalitutkimusaineistosta johtuva antiryhmien huomiotta jättäminen on ongelma railoteorian validiteetille. Työssä käydään lyhyesti läpi VO-ulottuvuuden merkittävyyden historiaa suomessa. Suomen puolueet sijoitetaan antiryhmien perusteella muodostuvalle SMD-ulottuvuudelle, joka on vaihtoehtoinen VO-ulottuvuus.
Aineisto on näyte, joka on kerätty lumipalloefektillä Vasemmistoliiton ja Kokoomuksen puolueaktiiveista. Aineisto koostuu etähaastattelusta ja verkkolomakkeesta. Tutkimuksen kannalta oleellisin aineistokysymys on: ”Kumpi ärsyttää enemmän; henkilö, jolla on paljon rahaa vai henkilö, joka saa rahaa tekemättä töitä?” Kysymys on stimuloiva ja oleellista on analysoida kysymyksen herättämiä kuvailuja haastattelutilanteessa. Työssä analysoitiin laadullisesti antiryhmien kuvailuja ja määrällisesti frekvenssianalyysin antiryhmien VO-sijainnin ja poliittisten mielipiteiden välisiä yhteyksiä. Aineistona näyte vihjaa, että antiryhmillä, VO-sijainnilla, sekä poliittisilla mielipiteillä voisi olla yhteys toisiinsa.
Työ sisältää kuvauksen antiryhmistä sekä eduskuntavaalitutkimusten haastattelukysymyksistä, jotka validiteetiltaan olivat lähellä antiryhmiä. Antiryhmien merkittävyyttä verrataan teoreettisessa pohdinnassa Jussi Westisen väistökirjan railoteoriaan ja havaitaan, että eduskuntavaalitutkimusaineistosta johtuva antiryhmien huomiotta jättäminen on ongelma railoteorian validiteetille. Työssä käydään lyhyesti läpi VO-ulottuvuuden merkittävyyden historiaa suomessa. Suomen puolueet sijoitetaan antiryhmien perusteella muodostuvalle SMD-ulottuvuudelle, joka on vaihtoehtoinen VO-ulottuvuus.
Aineisto on näyte, joka on kerätty lumipalloefektillä Vasemmistoliiton ja Kokoomuksen puolueaktiiveista. Aineisto koostuu etähaastattelusta ja verkkolomakkeesta. Tutkimuksen kannalta oleellisin aineistokysymys on: ”Kumpi ärsyttää enemmän; henkilö, jolla on paljon rahaa vai henkilö, joka saa rahaa tekemättä töitä?” Kysymys on stimuloiva ja oleellista on analysoida kysymyksen herättämiä kuvailuja haastattelutilanteessa. Työssä analysoitiin laadullisesti antiryhmien kuvailuja ja määrällisesti frekvenssianalyysin antiryhmien VO-sijainnin ja poliittisten mielipiteiden välisiä yhteyksiä. Aineistona näyte vihjaa, että antiryhmillä, VO-sijainnilla, sekä poliittisilla mielipiteillä voisi olla yhteys toisiinsa.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4793]