Lasten liikkumattomuus koulussa Opettajien kokemuksia lasten liikuntatottumuksista

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan peruskouluikäisten lasten liikuntatottumuksia ja liikkumattomuuden vaikutuksia kouluyhteisössä. Keskeinen tutkimuskysymys on: Miten opettajat kokevat liikkumattomuuden kouluarjessa? Tavoitteena on ymmärtää, millaisia ilmiöitä liikkumattomuus aiheuttaa koulupäivän aikana ja millaisia ratkaisuja opettajat näkevät mahdollisina tai toimivina sen ehkäisemiseksi. Fyysinen aktiivisuus edistää kokonaisvaltaista terveyttä parantaen fyysistä kuntoa, mielenterveyttä ja ennaltaehkäisten kroonisia sairauksia. Lapsuudessa hankitut fyysisen aktiivisuuden tavat ja kokemukset vaikuttavat myös aikuisuuden fyysisen aktiivisuuden tasoon. Lasten ja nuorten liikkumattomuus on lisääntynyt viime vuosien aikana, mikä on huomattavissa niin tutkimustuloksissa, kuin yleisessä keskustelussakin. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään fyysisen aktiivisuuden ja liikkumattomuuden keskeisiä teemoja. Tutkimuksessa hyödynnettiin laadullista sisältöanalyysia ja teemoittelua. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon vastasi 22 opettajaa eri puolilta Suomea. Analyysimenetelmien avulla aineisto jäsennettiin teemoihin, jotka toivat esiin opettajien kokemuksia ja näkemyksiä liikkumattomuudesta kouluarjessa.

Tutkielman perusteella voidaan havaita, että liikunnan puute näkyy koulussa esimerkiksi oppilaiden heikentyneenä fyysisenä kuntona, keskittymisvaikeuksina ja motivaation puutteena. Opettajat kokivat, että liikkumattomuuden taustalla vaikuttavat niin perheen liikuntatottumukset kuin liiallinen ruutuaika sekä vähentynyt arkiliikunta, kuten koulumatkojen kulkeminen vanhempien kyydillä. Opettajat kertoivat, että monet oppilaat eivät noudata terveyssuosituksia, ja liikuntatunneilla esiintyy vastarintaa. Useat kyselyyn vastanneet korostivat myös perheen roolia lasten liikuntatottumuksissa ja matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia, kuten ilmaisia kerhoja ja koulun jälkeisiä aktiviteetteja, jotka voivat innostaa lapsia liikkumaan ja edistää yhteisön yhteistyötä liikunnan tukemiseksi. Tutkielma korostaa, että koulu on tärkeä paikka, jossa voidaan tukea lasten fyysistä aktiivisuutta ja liikkumattomuuden haasteisiin voidaan puuttua. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että liikkumattomuuden ehkäiseminen edellyttää kodin ja koulun yhteistyötä, sekä koulun aktiivista roolia lasten fyysisen aktiivisuuden tukemisessa.