VR-pelien käyttöliittymät ja pelikokemus

Abstract

Virtuaalitodellisuuden yleistyessä uudelleen ja teknologian standardisoituessa 2010-luvun jälkipuoliskolta eteenpäin virtuaalitodellisuuspelit ovat tulleet suureen suosioon viihteen muotona. Pelien kyky saada pelaaja uppoutumaan kokemukseen on mielenkiintoista, vaikka pelit ulkoisesti näyttävät olevan täynnä monenlaisia valikoita, joiden navigoimiseen tottuminen voi viedä aikaa ja aiheuttaa turhautumista. Tutkielmassa pyritään selvittämään, miten virtuaalitodellisuutta hyödyntävien tietokonepelien käyttöliittymäsuunnittelun ratkaisut vaikuttavat pelattavuuteen sekä pelikokemukseen. Tutkielma sijoittuu käyttöliittymäsuunnittelun piiriin, pyrkien tuomaan valoa virtuaalitodellisuudessa tapahtuvan käyttöliittymäsuunnittelun periaatteisiin. Arviointi tapahtuu peilaamalla kahden eri genren VR-alustalle suunniteltua videopeliä Jacob Nielsenin ja Rolf Molichin laatimiin heuristiikkoihin, joiden tarkoituksena on pyrkiä löytämään ongelmakohtia arvioitavasta käyttöliittymästä esittämällä käyttöliittymäsuunnittelun yleiset nyrkkisäännöt listamaisessa muodossa.

Tutkielman aikana selvisi VR-pelien käyttävän pitkälti samoja konventioita kuin videopeleissä yleensä, mutta VR-pelit suosivat tilaan asettuvaa käyttöliittymää sekä pelaajaa osallistavia käyttöliittymäratkaisuja. Pelitilanteen aikana ikonografia on tekstielementtejä suositeltavampaa, ja pelaajan kasvojen lähelle asettuvat tekstielementit aiheuttavat eniten ongelmia peleissä. Tutkielman löydökset toimivat ensikatsauksena virtuaalitodellisuuden käyttöliittymään graafisen suunnittelun piirissä, ja teknologian nopean kehityskulun takia lisätutkimus olisi suositeltavaa.