Art Knowledge for Gamers: Edistämässä taiteen tuntemusta videopelin muodossa

Abstract

Tutkielmamme on kaksiosainen ja se jakaantuu kirjalliseen osuuteen sekä kehitettyyn peliin Taiteen Tarinat. Tutkielmamme tavoitteena oli kolmen opiskelijan taitojen ja yhteistyön avulla rakentaa Rovaniemen taidemuseon kanssa tietokoneella pelattava videopeli, jonka tarkoituksena on opettaa taiteen tuntemusta taidemuseon kävijöille. Pelissä käsitellään kolmea Rovaniemen taidemuseon taideikkunateosta: Antti Kuurneen Suohautaa (2018), Jarno Kantasen Poika ja karhua (2018) sekä Eemil Karilan Luonnon ylösnousemusta (2022).

Tutkimuksemme metodina hyödynnämme elementtejä niin kehittämistutkimuksesta, kuin myös muotoilututkimuksesta ja taiteellisesta toimintatutkimuksesta. Näiden kolmen tutkimusmetodin hyödyntäminen johtuu siitä, että projektimme käsittelee niin pedagogisia, kuin myös taiteellisia elementtejä pelin muodossa. Aineistonamme toimi työpäiväkirjamme ja muistiinpanot kokouksistamme, joita kirjoitimme läpi projektin. Pedagogisen osuuden suunnittelimme peliin edeltävien tutkimusten ja projektien tietojen pohjalta.

Pelimme rakentaminen alkoi yhteistyökumppaneiden löytämisellä. Rovaniemen taidemuseo suostui aloittamaan videopeliprojektin kanssamme. Saimme luvan hyödyntää taidemuseon ulkoseinästä löytyviä taideikkunoita pelimme tärkeimpänä sisältönä. Tämän jälkeen pidimme paljon kokouksia, olimme yhteyksissä taiteilijoihin ja suunnittelimme pitkään pelin toteutusta. Pitkän kehittämisen jälkeen veimme pelin testattavaksi ensin kuvataidekasvatuksen opiskelijoille ja sitten museokävijöille, joilta saimme palautetta pelin mekaniikkoihin liittyen. Testasimme myös peliä jatkuvasti työryhmän sisäisesti. Korjausten jälkeen sille järjestettiin avajaistapahtuma taidemuseolla.

Totesimme pelin vievän todella paljon tekijöiden aikaa ja energiaa. Vastaavanlaisen pelin rakentaminen vaatii myös paljon teknologisia taitoja ja koodaamisen osaamista. Suunnittelussa taas vaaditaan paljon erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseen. Tästä esimerkkinä videopelin saavutettavuuden tekijät. Huomioimme pelin suunnittelussa hahmosuunnittelun, ympäristösuunnittelun, interaktiivisen suunnittelun ja narratiivin käytön. Tutkimuksessamme korostuu yhteistyön ja selkeän kommunikaation tärkeys Rovaniemen taidemuseon kanssa useassa osassa videopelin kehittelyn etenemistä.

Siitä huolimatta, että kyseessä on paljon työtä vaativa projekti, niin tutkijoina näimme pelin lopputuloksen herättävän museon kävijöissä mielenkiintoa ja innostusta tarkastella Rovaniemen taidemuseon taideikkunoita tarkemmin ja erilaisella lähestymistavalla. Myös pelistä saatu palaute oli lähtökohtaisesti positiivista. Prosessin aikana meille avautui opetuspelien kehittämisen monimuotoisuus ja siitä oppiminen jatkui myös pelin valmistuttua.

Our research consists of two parts which are the written part and the developed game Taiteen Tarinat. The goal of our research was to combine three students' skills and teamwork into a video game made in collaboration with Rovaniemi’s art museum. The goal of the video game was to teach knowledge of art to museum visitors. The video game displays three art windows of Rovaniemi’s art museum: Suohauta (Marsh Grave) by Antti Kuurne (2018), Poika ja karhu (A Boy and A Bear) by Jarno Kantanen (2018) and Luonnon ylösnousemus (Resurrection of nature) by Eemil Kari (2022).

Regarding our research’s method, we are using elements of development research, design research and artistic action research. Since our project handles both pedagogical and artistic elements, it is natural to make use of all three methods. Our material consists of our work diaries and notes from our meetings that we wrote during the whole process. The pedagogical part was designed based on previous research and projects.

Creating the game started with finding partners. Rovaniemi’s art museum agreed to start the video game project with us. Through them we got the permit to use the art windows found on the exterior wall of the museum as the main focus of our game. This was followed by many meetings, contacting the artists of the art works and a long design process for the video game. After working on the game for a long time, we first let art education students and museum visitors play the demo to get feedback on the mechanics before the full game was playable at the launching event at the art museum. Throughout the whole project we also tested the game constantly ourselves.

We realized that making a game took a lot of time and effort. Making a game like this also requires a lot of technological skills and knowledge on how to code. The design part requires different perspectives and approaches to guarantee a successful end product. One example is thinking of accessibility in our video game. We also took character design, environmental design, interactive design and use of narrative into consideration when designing the game. Our research highlights the importance of teamwork and clear communication with Rovaniemi’s art museum in several ways as the project progressed.

Even though the project was demanding, as researchers we saw how the final product was received by the art museum visitors with interest and with enthusiasm to study the art windows in more detail along with a changed view on them. The feedback on the game was positive. In the process of making the game, we realized how diverse the process is for making an educational game and we continued learning even after the game was finished.