Aloita tästä – Autoetnografinen tutkimus muotoilijan oivalluksista ja luovista teoista

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee luovuuden, muotoiluajattelun ja innovoinnin vuorovaikutusta työelämän arjessa. Tavoitteena on ymmärtää, miten muotoiluajattelu voi tukea yksilön luovuutta ja vaikuttaa sen kehittymiseen. Tutkimus tarkastelee myös tekijöitä, jotka mahdollistavat tai estävät luovuuden ilmenemistä.

Teoreettisesti työ pohjautuu muotoiluajatteluun ihmislähtöisenä ja opittavana menetelmänä, jonka avulla luovuutta voidaan soveltaa monenlaisiin haasteisiin. Laajempana kontekstina toimii työelämässä tapahtuva innovointi yksilön kokemuksen näkökulmasta. Tutkimuksen lähtökohtana on ristiriitainen havainto: alle 1 % ihmisistä kokee olevansa luovimmillaan työpaikalla, vaikka luovuutta pidetään yhä arvokkaampana niin organisaatioiden kuin yksilöidenkin näkökulmasta.

Tutkimusmenetelmänä toimii autoetnografia, jossa tutkija toteuttaa Creative Acts for Curious People -kirjan luovia muotoilutehtäviä osana omaa arkeaan. Tutkija toimii samanaikaisesti kokijana ja havainnoijana, ja aineisto koostuu päiväkirjamerkinnöistä ja reflektiivisistä muistiinpanoista.

Tulokset esitetään viiden lyhyen ja toisiinsa kietoutuvan kertomuksen kautta, jotka pohjautuvat muotoilutehtävistä syntyneisiin oivalluksiin. Keskeisenä löydöksenä esitellään "luovuuden viisikulmio", joka kuvaa viittä toisiinsa linkittyvää ulottuvuutta luovuuden ilmentymisen taustalla: aika, roolit, kokeminen, oivallus ja luottamus. Nämä tekijät sekä mahdollistavat että rajoittavat luovuuden ilmenemistä arjessa.

Tutkimus osoittaa, kuinka muotoiluajattelu ja pienet, säännölliset luovat teot voivat vahvistaa yksilön kasvua, empatiaa ja luovaa ajattelua arjessa. Se tuo esiin muotoiluajattelun potentiaalin käytännöllisenä ja muutosvoimaisena välineenä luovuuden kehittämisessä.

This master’s thesis explores the interplay between creativity, design thinking, and innovation in everyday working life. The aim is to understand how design thinking can support individual creativity and how it influences creative development. The study also examines the factors that either enable or hinder creativity.

The theoretical foundation is based on design thinking as a human-centered and learnable method for applying creativity to various challenges. The broader context of the study is workplace innovation, viewed through the lens of individual experience. The research is motivated by a striking contradiction: fewer than 1% of people feel most creative at work, even though creativity is increasingly valued by organizations and individuals alike.

The study applies an autoethnographic approach, with the researcher engaging in creative design tasks from Creative Acts for Curious People as part of daily life. The researcher acts as both participant and observer, generating data through diary entries and reflective notes collected during the creative process.

The results are presented through five short, interconnected narrative episodes based on insights gained from the design exercises. A key outcome is the introduction of the “Pentagon of Creativity,” which identifies five interrelated dimensions that shape creative expression: time, roles, experience, insight, and trust. These factors both enable and limit creativity in everyday life.

The study demonstrates how design thinking and small, regular creative acts can strengthen personal growth, empathy, and creative thinking in everyday life. It highlights the potential of design thinking as a practical and transformative tool for fostering creativity.