Virtuaalitodellisuutta käyttävän luontomatkailukonseptin muotoilu

Abstract

Tässä pro gradu- tutkielmassa tarkastellaan virtuaalitodellisuutta käyttävän luontomatkailukonseptin muotoilua. Tutkimuksen taustalla ovat kasvavat matkailijamäärät, niin Suomessa kuin eri puolilla maailmaakin, mikä on herättänyt huolta luonnon, ympäristön ja paikallisasukkaiden kestokyvystä. Virtuaalitekniikka kehittyy jatkuvasti ja uudet virtuaalitodellisuuden sovellukset tarjoavat mahdollisuuksia luontomatkailupalveluiden kehittämiseen, kunhan niiden käyttö suunnitellaan huolellisesti ja käyttäjälähtöisesti. Virtuaalitodellisuus palvelumuotoilussa on uusi, nouseva ala, jonka takia aihe on ajankohtainen ja kiinnostava.

Tutkielmassa käytetään laadullisia menetelmiä ja se sijoittuu palvelumuotoilun alueelle. Tutkielman aineisto rakentuu teoriaosuudesta sekä käytännön osuudesta, jota edustaa yhteiskehittämisen työpaja. Teoriatasoa edustaa palvelumuotoilu ja palvelumuotoilun prosessimalli, ns. tuplatimanttimalli. Tutkielmassa määritellään ja kuvaillaan virtuaaliteknologiaa käyttäjäkokemuksena ja osana palvelukokemusta.

Tutkielmassa haluttiin saada selville, mitä yhteiskehittämisen työpaja nosti esiin käyttäjän tarpeisiin liittyen ja mitä muotoilijan tulee ottaa huomioon virtuaalisen luontomatkailukonseptin muotoilussa. Yhteiskehittämisen työpajan avulla kartoitettiin ideoita, palvelun käyttäjän toiveita ja tarpeita, toimintaympäristöä ja saatiin ideoita konseptin jatkokehittelyä varten.

Yhteiskehittämisen työpaja nosti esille kaksi pääkehittämiskohdetta, jotka liittyivät konsepti- ideaan ja elämykseen sekä tekniikkaan ja turvallisuuteen. Työpajasta saatuja tuloksia hyödynnettiin virtuaalitodellisuutta käyttävän luontomatkailukonseptin jatkokehittelyssä. Uutta palvelupolkua kehitettiin muotoiluprosessin kautta sellaiseksi, että se vastaisi käyttäjän tarpeita ja niitä teknisiä vaatimuksia ja rajoitteita, joita virtuaalisen teknologian käyttäminen vaatii. Lopputuloksena kehitetiin kaksi konsepti-ideaa, jotka esitettiin palvelupolkujen avulla.

Muotoilijan tulee ottaa huomioon suunnitellussa käyttäjän tarpeiden lisäksi virtuaalilasien -ja sovellusten käyttöympäristö ja turvallisuus sekä kaikki palveluun liittyvät, palvelun taustalla olevat sidosryhmät. Elämys täytyy suunnitella helposti saavutettavaksi, että jokainen, joka haluaa käyttää palvelua, voisi helposti ottaa sen käyttöön, olipa se matkapuhelimessa oleva AR-sovellus tai VR-laseja käyttäen tapahtuva virtuaalielämys.

The objective of this study was in the design of nature tourism concept, which utilizes virtual reality technology. Since the number of tourists in Finland and around the world is growing, concerns have raised about the sustainability of nature and the environment. Virtual technology is rapidly developing, and new virtual reality applications offer opportunities also for the development of nature tourism services.

The study had a qualitative approach, within the framework of service design. The study consists of a theoretical part and a practical part, which is represented by a co-design workshop. Service design process model, Double Diamond was implemented, and focus was in first three parts of the process. Virtual technology was defined and described as a user experience and as part of the service experience.

Co-creation workshop was used to map ideas and to reveal the needs of the user, the context and to create ideas for further development of the concept. The key findings of the workshop were used in further developing the concept and service path. The aim was to design a concept that meets better the needs of the user and the technical requirements and limitations that the use of virtual technology requires. As a result of the design process, two concepts were developed.

The results revealed two key findings which were related to the concept idea and experience, as well as to the use of virtual technology and safety issues. A designer should also consider not only the user's needs, but also the context and the safe use of virtual glasses and applications. In addition, all stakeholders related to the service and the underlying service need to be considered. Virtual experience should be designed to be easily accessible to anyone who wants to use it, whether it is an AR application on a mobile phone or a virtual experience using VR glasses.