Kansainvälisen vero-oikeuden murros – Pilari 2 -sääntelyn arviointi hyvän verojärjestelmän, EU:n perusvapauksien ja verosuunnittelun näkökulmasta

Abstract

Tämä maisteritutkielma käsittelee kansainvälisen vero-oikeuden murrosta Pilari 2 -sääntelyn näkökulmasta sekä sen suhdetta hyvän verojärjestelmän omaisuuksiin, verosuunnitteluun ja EU:n perusvapauksiin. OECD:n ja G20-maiden kehittämä Pilari 2 -sääntelyn tavoitteena on, että suuret monikansalliset konsernit maksaisivat voitostaan vähintään 15 prosenttia niin sanottua vähimmäisveroa. Suomessa Pilari 2 -sääntely on pantu täytäntöön suurten konsernien vähimmäisverosta annetulla lailla (1308/2023), mikä perustuu Euroopan unionin neuvoston direktiiviin monikansallisten konsernien ja suurten kotimaisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta unionissa (2022/2523).

Tutkielma analysoi kansainvälisen vero-oikeuden kehitystä ja arvioi Pilari 2 -sääntelyn toimivuutta hyvän verojärjestelmän näkökulmasta sekä sääntelyn jännitettä pääomien vapaaseen liikkuvuuteen ja sijoittautumisvapauteen sekä erosuunnitteluun. Tutkielmassa havaittiin Pilari 2 -sääntelyn olevan yksi kansainvälisen vero-oikeuden merkittävimpiä uudistuksia viimeisen sadan vuoden tarkastelujakson ajalta. Hyvän verojärjestelmän ominaisuuksien, kuten tehokkuuden, oikeudenmukaisuuden ja kilpailukykyisyyden, kannalta Pilari 2 -sääntely tuo kuitenkin sekä hyötyjä että haasteita. Vaikka sääntely voisi hillitä haitallista verokilpailua ja turvata veropohjaa, se myös rajoittaa sääntelyn soveltamisalan kuuluvien yritysten verosuunnittelun mahdollisuuksia sekä pääomien vapaata liikkuvuutta ja sijoittautumisvapautta