Lastensuojelun sijaishuollon sosiaalityöntekijöiden käyttämä harkintavalta lapsen läheissuhteiden turvaamisessa

Abstract

Pro gradu -tutkielmani käsittelee lastensuojelun sijaishuollon sosiaalityöntekijöiden käyttämää harkintavaltaa lapsen läheissuhteiden turvaamisessa. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä on harkintavalta sekä toimivaltana että tietoon liittyvänä tulkintana. Tutkimustani taustoittaa lisäksi suhdeperustainen sosiaalityö.

Tutkimukseni aineisto on Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta saatu valmis laadullinen aineisto. Aineisto ”FSD3203 Tampere Praksis: Lastensuojelun sijaishuolto ja lasten läheisverkostot 2016” koostuu neljän sosiaalityöntekijän haastatteluista. Haastatteluissa sosiaalityöntekijät kuvailevat asiakastapauksia ja niiden etenemistä. Aineisto sisältää yhteensä yhdeksän asiakastapausta, joissa teemoina ovat lapsen läheisverkostot, lastensuojeluprosessin eteneminen, erilaiset läheisverkostoa koskevat tilanteet sekä sosiaalityöntekijän toiminta ja ratkaisut läheissuhteiden säätelyssä. Analyysimenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi.

Analyysin tulosten mukaan sijaishuollon sosiaalityöntekijät käyttävät harkintavaltaa läheissuhteiden hallinnassa sekä toimintatapojen ja tukitoimien valinnassa turvatessaan lapsen läheissuhteita sijaishuollossa. Tarkemmin ottaen harkintavalta läheissuhteiden hallinnassa kohdistuu yhteydenpidon säätelyyn ja joissakin tapauksissa yhteydenpidon rajaamiseen. Toimintatapojen ja tukitoimien valinnassa sosiaalityöntekijät käyttävät harkintavaltaa läheisverkoston tukemisen ja ohjaamisen, interventioiden ja tukitoimien valinnan, läheisverkoston aktivoinnin, perheen jälleenyhdistämisen ja lapsen edun näkökulman kautta. Kaikkia ala- ja yläluokkia läpäisevänä pääluokkana aineistosta nousee esiin tilannekohtainen harkintavallan käyttö. Aineistossa tehdyt ratkaisut ja päätökset kytkeytyvät muuttuviin tilanteisiin, joissa sosiaalityöntekijöiden tulee arvioida lapsen edun toteutumista tilannekohtaisesti. Lastensuojelun haastavissa ja moniulotteisissa tilanteissa harkintavallan käytölle ei ole valmista kaavaa, vaan sen käyttö riippuu jokaisen tapauksen erityispiirteistä.