Pimeillä poluilla: autoetnografinen tutkimus retkeilykokemuksista pimeässä
Isokangas, Henna (2025)
Isokangas, Henna
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061972321
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061972321
Tiivistelmä
Retkimatkailu on yksi luontomatkailun muoto, ja se on nykyisin hyvin suosittua. Usein retkeilemme valoisaan aikaan, ja pidemmillä retkillä pyritään saapumaan leiriytymisalueelle ennen pimeän laskeutumista tai välittömästi sen jälkeen. Pimeys on luonnollinen osa vuorokausirytmiä, mutta todellista, luonnollista pimeyttä ei kaikkialla enää voi kokea voimakkaan valosaasteen vuoksi. Pimeys on kautta historian nähty negatiivisena ilmiönä, vaikka se on meille elintärkeää.
Retkille lähdetään luontokokemuksien, maiseman, rauhan ja arjesta irtautumisen vuoksi. Sieltä haetaan iloa ja hyvää mieltä, liikuntaa ja vapauden tunnetta. Pimeys muuttaa luonnonmaisemaa ja vaikuttaa havainnointiin sekä ympäristön hahmottamiseen eri tavalla kuin päivänvalo. Pimeydessä aistit herkistyvät ja olemme avoimempia moniaistisille kokemuksille.
Pro Gradu-tutkielmassani tarkastelen retkeilyä ja pimeyttä. Retkimatkailu on laaja käsite, joten tässä tutkielmassa se on rajattu retkeilyyn, joka tapahtuu kävellen. Retki voi olla muutamista tunneista useisiin päiviin kestävä ja yöpyminen tapahtuu autiotuvassa, kodassa, laavussa tai teltassa.
Tutkimusilmiöni on pimeässä tapahtuva retkeily. Teoreettinen viitekehys rakentuu retkimatkailusta (retkeily luonnossa) ja kokemuksista, pimeydestä sekä aistien käsitteestä. Tutkielmani on fenomenologis-hermeneuttinen autoetnografia. Aineisto on kerätty tutkijan, eli minun omista kenttäpäiväkirjamerkinnöistäni eri pituisilta retkiltä syksyn ja talven 2024–2025 aikana. Retkiä tuona aikana tehtiin kuusi, joista kolme kestivät yhden tai kaksi vuorokautta. Retket suuntautuivat Pohjois-Savoon, Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin.
Tutkimustulokset osoittavat, että pimeys mahdollistaa retkeilijälle moniaistisia kokemuksia, jotka syventävät yhteyttä luontoon. Pimeyden monet sävyt yhdessä hiljaisuuden ja rauhallisuuden kanssa luovat retkeilijälle kokemuksen läsnäolosta. Tähtitaivaan ihastelu ja varjojen liikkeet saavat retkeilijät pysähtymään huomaamatta ja keskittymään hetkeen. Pimeässä retkeily tuo iloa, seikkailun sekä vapauden tunteita. Se rentouttaa ja tuo hyvänolontunnetta, joka kestää useita päiviä.
Retkille lähdetään luontokokemuksien, maiseman, rauhan ja arjesta irtautumisen vuoksi. Sieltä haetaan iloa ja hyvää mieltä, liikuntaa ja vapauden tunnetta. Pimeys muuttaa luonnonmaisemaa ja vaikuttaa havainnointiin sekä ympäristön hahmottamiseen eri tavalla kuin päivänvalo. Pimeydessä aistit herkistyvät ja olemme avoimempia moniaistisille kokemuksille.
Pro Gradu-tutkielmassani tarkastelen retkeilyä ja pimeyttä. Retkimatkailu on laaja käsite, joten tässä tutkielmassa se on rajattu retkeilyyn, joka tapahtuu kävellen. Retki voi olla muutamista tunneista useisiin päiviin kestävä ja yöpyminen tapahtuu autiotuvassa, kodassa, laavussa tai teltassa.
Tutkimusilmiöni on pimeässä tapahtuva retkeily. Teoreettinen viitekehys rakentuu retkimatkailusta (retkeily luonnossa) ja kokemuksista, pimeydestä sekä aistien käsitteestä. Tutkielmani on fenomenologis-hermeneuttinen autoetnografia. Aineisto on kerätty tutkijan, eli minun omista kenttäpäiväkirjamerkinnöistäni eri pituisilta retkiltä syksyn ja talven 2024–2025 aikana. Retkiä tuona aikana tehtiin kuusi, joista kolme kestivät yhden tai kaksi vuorokautta. Retket suuntautuivat Pohjois-Savoon, Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin.
Tutkimustulokset osoittavat, että pimeys mahdollistaa retkeilijälle moniaistisia kokemuksia, jotka syventävät yhteyttä luontoon. Pimeyden monet sävyt yhdessä hiljaisuuden ja rauhallisuuden kanssa luovat retkeilijälle kokemuksen läsnäolosta. Tähtitaivaan ihastelu ja varjojen liikkeet saavat retkeilijät pysähtymään huomaamatta ja keskittymään hetkeen. Pimeässä retkeily tuo iloa, seikkailun sekä vapauden tunteita. Se rentouttaa ja tuo hyvänolontunnetta, joka kestää useita päiviä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4772]