Lainhuudattamattomat kiinteistöt ja kiinteistöjen omistajatietojen päivitys: Lainsäädännön uudistamistarpeet Suomessa

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan kiinteistöjä, joilla ei ole lainkaan lainhuutotietoja tai joiden lainhuutotiedot eivät ole ajan tasalla. Tutkimuksessa selvitetään, miten lainsäädäntöä tulisi kehittää, jotta lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin ajantasaisuus paranisi ja lainhuudattamattomien kiinteistöjen hallinta yksinkertaistuisi. Lisäksi tutkimuksessa etsitään ratkaisuja siihen, miten tällaiset kiinteistöt voitaisiin palauttaa vaihdannan piiriin ja samalla parantaa rekisterin luotettavuutta.

Tutkimus on metodeiltaan sekoitus lainopillista, oikeusvertailevaa sekä de lege ferenda -tyyppistä tutkimusta. Tutkimuksen päätavoitteena on tuoda esiin de lege ferenda -tyyppistä pohdintaa siitä, miten kotimaista lainsäädäntöä tulisi muuttaa, jotta lainhuudattamattomiin kiinteistöihin liittyvät ongelmat voitaisiin ratkaista. Pyrkimyksenä on myös tunnistaa nykyisen lainsäädännön puutteita sekä muodostaa yleiskuva lainhuudattamattomiin kiinteistöihin liittyvästä sääntelystä sekä oikeudenalan keskeisistä periaatteista. Oikeusvertailua tehdään Suomen ja Ruotsin lainsäädäntöjen välillä, keskittyen keskeisimpiin lakeihin, lain esitöihin ja oikeuskirjallisuuteen.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että lainhuudattamattomat kiinteistöt ja kiinteistöjen omistajatietojen epäajantasaisuus ovat ongelma sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsin lainsäädännössä ongelmaa on pyritty ratkaisemaan muun muassa konkurssilainsäädännön muuttamisella sekä omistajattomaksi jääneiden kiinteistöjen lunastamisen mahdollistamisella. Tehdyt lakimuutokset eivät kuitenkaan ole riittäneet ongelman ratkaisemiseen. Suomessa nimenomaan lainhuudattamattomiin kiinteistöihin kohdistuvaa sääntelyä ei ole.

Ratkaisuehdotuksena tutkimuksessa esitetään suomalaisen lunastuslainsäädännön muuttamista siten, että valtio tai kunta voisi lunastaa omistajaa vaille jääneet kiinteistöt ja myydä ne eteenpäin esimerkiksi julkisella huutokaupalla. Näin kiinteistöt saataisiin palautettua takaisin vaihdannan piiriin, ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin ajantasaisuus ja luotettavuus paranisivat. Toisena ratkaisuna esitetään lainhuudatusvelvollisuuden laajentamista kuolinpesille, jotta rekisterin ajantasaisuus ja luotettavuus paranisivat. Tämä estäisi uusien ongelmakiinteistöjen syntymisen poistamalla tilanteet, joissa omistajana on useita sisäkkäisiä kuolinpesiä.