Kokemuksellinen näkökulma luovuuteen ja luovuuden kehittämiseen työarjessa

Abstract

Tutkielmassa käsitellään luovuutta ja luovuuden kehittämistä kokemuksellisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan luovuutta assistenttityön asiantuntijatiimin kokemusten kautta. Tavoitteena tarkastella luovuutta laajasti työarkeen kuuluvana ilmiönä.

Teoriaosuuden tavoitteena on antaa kokonaiskuva luovuudesta ja luovuuden kehittämisestä monimuotoisena ilmiönä ja tutustuttaa luovuustutkimuksen keskeisiin määritelmiin, malleihin ja käsitteisiin, sekä tarkastella luovuutta työelämän ilmiönä. Luovuutta tarkastellaan sekä yksilötasolla että ryhmien ja organisaatioiden tasolla.

Tutkimuksen näkökulma on kokemuksellinen ja fenomenologinen. Analyysimenetelmänä käytetään refleksiivistä temaattista analyysiä ja analyysi on aineistolähtöistä. Analyysin tulos on, että haastateltavien työssä luovuus on arjessa monissa asioissa läsnä olevaa ongelmanratkaisua ja ideointia. Tiimin työssä on läsnä luovuutta rajaavia tekijöitä, samoin sitä arjessa edistäviä ja haittaavia tekijöitä. Edistävistä tekijöistä tärkein on yhteistyö ja haittaavista tekijöistä merkittävin on ajan puute ja siitä seuraava paineen kokemus. Luovuuden kehittäminen tarkoittaa haastateltaville edellytysten kehittämistä ja haittaavien tekijöiden poistamista. Yhteistyön kehittämisen tärkein keino on ajan viettäminen yhdessä. Ajan puutteeseen haastateltavat pyrkivät vaikuttamaan luomalla arkeensa tilaa ja väljyyttä.

Laajemmassa kontekstissa tutkielman tulos on, että assistenttityön asiantuntijoiden luovuus kytkeytyy ennemmin arkiseen jokapäiväiseen luovuuteen kuin työelämässä ja luovuuden tutkimuksessa yleisempään esimerkiksi innovaatioihin tai kehittämiseen liittyvään käsitykseen luovuudesta. Luovuus on voimavara ja resurssi, jonka avulla ratkaistaan ongelmia ja tuotetaan ideoita nopeasti muuttuvissa arjen tilanteissa. Hankalasti ennakoitavassa ja kiireisessä assistenttityössä luovuuteen liittyy myös paineen tunteesta kumpuavia kielteisiä kokemuksia. Luovuuden kehittäminen on käytännöllistä ja sen tarkoituksena on ennen kaikkea synnyttää arjessa paremmin toimivaa luovuutta.