Päiväkodin johtajien näkemyksiä varhaiskasvatuksen johtajuudesta
Huotari, Jenna (2025)
Huotari, Jenna
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062372828
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062372828
Tiivistelmä
Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää päiväkodin johtajien näkemyksiä varhaiskasvatuksen johtajuuden nykytilasta, työssä tarvittavista osaamistarpeista sekä johtajuuden tule-vaisuuden näkymistä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui johtajuus- ja johtamiskäsitteiden määrittelystä, varhaiskasvatuksen johtajuuden tarkastelusta julkisena johtamisena, päiväkodin johtajan työnkuvan moninaisuuden ja uudistuneen toimintaympäristön tarkastelusta sekä kasvatus- ja opetusalan johtajuuden nykytilaa käsittelevästä tutkimuksesta.
Tutkielma edustaa fenomenografista tutkimusmenetelmää, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla päiväkodin johtajia kesän 2024 aikana. Aineisto kerättiin käyttäen puolistrukturoitua teema-haastattelua. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja tutkimukseen osallistui kahdeksan haastateltavaa. Aineiston analyysi on toteutettu fenomenografiselle tutkimusmenetelmälle tyypillistä analyysiprosessia mukaillen ja lopullisia kuvauskategorioita muodostui neljä, jotka nimettiin seuraavasti: 1) johtajuuden osa-alueet, 2) haasteet, 3) osaaminen sekä 4) tulevaisuus. Nämä ovat tutkielman päätuloksia.
Tutkimustulosten mukaan päiväkodin johtajat kokevat työnsä monipuoliseksi ja työhön kuuluu useita johtajuuden osa-alueita kuten pedagoginen johtajuus, henkilöstöjohtaminen, talouden johtaminen, turvallisuuden johtaminen, inkluusion johtaminen sekä muutosjohtaminen, joista pedagoginen johtaminen ja henkilöstöjohtaminen näyttäytyvät suurimpina ja eniten aikaa vievinä osa-alueina. Pedagoginen johtajuus nähdään tärkeimpänä työn laadun kannalta. Haasteita päiväkodin johtajan työlle asettaa suuri epäpätevän henkilöstön määrä sekä jaetun johtajuuden puute. Päiväkodin johtajat kokevat tarvitsevansa työssä pedagogista osaamista sekä esihenkilötyössä tarvittavaa osaamista kuten organisointikykyä, ajan hallintaa, työn priorisointia, hyviä vuorovaikutustaito-ja, omien tunteiden hallintaa sekä paineensietokykyä ja muutoskyvykkyyttä. Tulevaisuudessa päiväkodin johtajat kokivat hyödylliseksi johtamisrakenteen muutoksen siihen suuntaan, että päiväkodin johtajan työparina työskentelisi ryhmästä irrallaan oleva apulaisjohtaja. Apulaisjohtajamallia toivottiin oman työn tueksi. Lisäksi haastateltavat uskoivat henkilöstöpulan ja epäpätevien työntekijöiden määrän kasvavan entisestään, mikä haastaa päiväkodin johtajan työtä ja vaatii päiväkodin johtajalta vahvaa pedagogista osaamista.
Tutkielma edustaa fenomenografista tutkimusmenetelmää, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla päiväkodin johtajia kesän 2024 aikana. Aineisto kerättiin käyttäen puolistrukturoitua teema-haastattelua. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja tutkimukseen osallistui kahdeksan haastateltavaa. Aineiston analyysi on toteutettu fenomenografiselle tutkimusmenetelmälle tyypillistä analyysiprosessia mukaillen ja lopullisia kuvauskategorioita muodostui neljä, jotka nimettiin seuraavasti: 1) johtajuuden osa-alueet, 2) haasteet, 3) osaaminen sekä 4) tulevaisuus. Nämä ovat tutkielman päätuloksia.
Tutkimustulosten mukaan päiväkodin johtajat kokevat työnsä monipuoliseksi ja työhön kuuluu useita johtajuuden osa-alueita kuten pedagoginen johtajuus, henkilöstöjohtaminen, talouden johtaminen, turvallisuuden johtaminen, inkluusion johtaminen sekä muutosjohtaminen, joista pedagoginen johtaminen ja henkilöstöjohtaminen näyttäytyvät suurimpina ja eniten aikaa vievinä osa-alueina. Pedagoginen johtajuus nähdään tärkeimpänä työn laadun kannalta. Haasteita päiväkodin johtajan työlle asettaa suuri epäpätevän henkilöstön määrä sekä jaetun johtajuuden puute. Päiväkodin johtajat kokevat tarvitsevansa työssä pedagogista osaamista sekä esihenkilötyössä tarvittavaa osaamista kuten organisointikykyä, ajan hallintaa, työn priorisointia, hyviä vuorovaikutustaito-ja, omien tunteiden hallintaa sekä paineensietokykyä ja muutoskyvykkyyttä. Tulevaisuudessa päiväkodin johtajat kokivat hyödylliseksi johtamisrakenteen muutoksen siihen suuntaan, että päiväkodin johtajan työparina työskentelisi ryhmästä irrallaan oleva apulaisjohtaja. Apulaisjohtajamallia toivottiin oman työn tueksi. Lisäksi haastateltavat uskoivat henkilöstöpulan ja epäpätevien työntekijöiden määrän kasvavan entisestään, mikä haastaa päiväkodin johtajan työtä ja vaatii päiväkodin johtajalta vahvaa pedagogista osaamista.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4816]