Katujengien kriminalisointi – uuden koventamisperusteen säätäminen rikoslakiin
Raula, Margareeta (2025)
Raula, Margareeta
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062875468
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062875468
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään hallituksen esitystä eduskunnalle n:o 219/2024 vp laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta. Tämä tutkielma on valmistunut keväällä 2025. Tutkimuksessa käsiteltävä lakiehdotus on annettu 30.1.2025, joten tutkimus on ajankohtainen ja tärkeä.
Tutkimuksessa tarkastellaan, millä edellytyksillä rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa voidaan säätää rangaistuksen koventamisperusteeksi, ja millä edellytyksillä rikollisjoukon tunnusmerkistön määrittely rikoslakiin on mahdollista. Tutkimusmetodini on lainsäädäntötutkimus ja tutkimusotteeni on kriittinen. Sakari Melanderin kriminalisointiteorian avulla hahmotan, onko rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa rangaistuksen koventamisperusteeksi hyväksyttävissä oleva lakiehdotus, kun otetaan huomioon kriminalisointiperiaatteista johtuvien rikosoikeuden käytön oikeudellisten reunaehtojen luomat edellytykset.
Laillisuusperiaatteen näkökulmasta lakiehdotuksen haasteiksi muodostuvat sen määritelmällinen epätäsmällisyys ja lavea soveltamisala. Ihmisarvon loukkaamattomuuden periaatteen näkökulmasta lakiehdotuksen haasteena ovat syyllisyysperiaatteeseen, oikeusturvaan, yhdenvertaisuuteen ja lapsen edun ensisijaisuuteen liittyvät kysymykset. Oikeushyvien suojelun periaatteen näkökulmasta lakiehdotuksella suojeltavat oikeushyvät ovat hyväksyttäviä. Oikeushyvien suojelun periaatteen näkökulmasta lakiehdotuksen haasteiksi muodostuvat suojeltavia oikeushyviä tosiasiallisesti suojaava vaikutus, moitittavuusarviointi, suhteellisuusperiaatteen vaatimukset rajoitettaviin oikeushyviin nähden ja symbolisen rikosoikeuden kielto. Ultima ratio -periaatteen näkökulmasta lakiehdotuksen haasteena ovat vaihtoehtoisten järjestelmien puutteellinen arviointi ja lakiehdotuksen tarpeellisuus suhteessa voimassa olevaan lainsäädäntöön. Hyöty-haitta-punninnan periaatteen näkökulmasta lakiehdotuksen haasteet muodostavat sen puutteelliset preventiovaikutukset, sen välittömät kustannukset ja sen vaikutusryhmille aiheutuvat haitat.
Tutkimuksessa tarkastellaan, millä edellytyksillä rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa voidaan säätää rangaistuksen koventamisperusteeksi, ja millä edellytyksillä rikollisjoukon tunnusmerkistön määrittely rikoslakiin on mahdollista. Tutkimusmetodini on lainsäädäntötutkimus ja tutkimusotteeni on kriittinen. Sakari Melanderin kriminalisointiteorian avulla hahmotan, onko rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa rangaistuksen koventamisperusteeksi hyväksyttävissä oleva lakiehdotus, kun otetaan huomioon kriminalisointiperiaatteista johtuvien rikosoikeuden käytön oikeudellisten reunaehtojen luomat edellytykset.
Laillisuusperiaatteen näkökulmasta lakiehdotuksen haasteiksi muodostuvat sen määritelmällinen epätäsmällisyys ja lavea soveltamisala. Ihmisarvon loukkaamattomuuden periaatteen näkökulmasta lakiehdotuksen haasteena ovat syyllisyysperiaatteeseen, oikeusturvaan, yhdenvertaisuuteen ja lapsen edun ensisijaisuuteen liittyvät kysymykset. Oikeushyvien suojelun periaatteen näkökulmasta lakiehdotuksella suojeltavat oikeushyvät ovat hyväksyttäviä. Oikeushyvien suojelun periaatteen näkökulmasta lakiehdotuksen haasteiksi muodostuvat suojeltavia oikeushyviä tosiasiallisesti suojaava vaikutus, moitittavuusarviointi, suhteellisuusperiaatteen vaatimukset rajoitettaviin oikeushyviin nähden ja symbolisen rikosoikeuden kielto. Ultima ratio -periaatteen näkökulmasta lakiehdotuksen haasteena ovat vaihtoehtoisten järjestelmien puutteellinen arviointi ja lakiehdotuksen tarpeellisuus suhteessa voimassa olevaan lainsäädäntöön. Hyöty-haitta-punninnan periaatteen näkökulmasta lakiehdotuksen haasteet muodostavat sen puutteelliset preventiovaikutukset, sen välittömät kustannukset ja sen vaikutusryhmille aiheutuvat haitat.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4793]