Rikosten sovitteleminen lähisuhdeväkivaltaa koskevien lainmuutosten valossa

Abstract

Perinteisen oikeusprosessin rinnalle on kehittynyt restoratiiviseen oikeuteen pohjautuva rikossovittelujärjestelmä, josta säädetään rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetussa laissa (1015/2005, sovittelulaki). Rikossovitteluun on kohdistunut kritiikkiä siitä lähtien, kun toiminnasta tuli lakisääteistä, ja erityisesti lähisuhdeväkivallan sovittelua on kritisoitu laajalti.

Tutkimus kohdistuu sovittelulakia koskeviin joulukuun 2024 lainmuutoksiin. Tutkimus selvittää paitsi sitä, miten lainmuutokset muuttivat sovittelulain soveltamisalaa lähisuhteessa tapahtuneiden rikosten kohdalla, myös sitä, miksi lähisuhteessa tapahtuneiden rikosten sovittelua muutettiin 1.1.2025 voimaan tulleilla lainmuutoksilla. Lisäksi tutkimus selvittää vastausta siihen, kuinka lainmuutokset ovat tähän mennessä vaikuttaneet rikossovittelussa käytännön tasolla.

Lainopillista metodia hyödyntämällä tutkielmassa tarkastellaan, millaisia säännöksiä sovittelulaki sisältää joulukuun 2024 lainmuutosten jälkeen. Sen sijaan oikeushistoriallisen tutkimusmetodin avulla pyritään hahmottamaan lainmuutosten taustalla vaikuttaneita syitä, eli sitä, miksi lainsäätäjä päätyi hyväksymään sovittelulakia koskevat lainmuutokset. Lisäksi tutkielmassa hyödynnetyn haastattelumetodin avulla pyritään selvittämään lainmuutosten aiheuttamia vaikutuksia rikossovittelun käytännön toimintaan.

Joulukuun 2024 lainmuutokset muuttivat keskeisesti sovittelulain soveltamisalaa kaventaen sitä lähisuhteessa tapahtuneiden rikosten kohdalla. Sovittelulain muutosten taustalla on vaikuttanut useita syitä, kuten halu parantaa lähisuhdeväkivallan uhrien oikeuksia. Vaikka lainmuutokset ovat olleet voimassa tutkielman tekohetkellä vasta vähän aikaa, ne ovat vaikuttaneet sovittelutoiminnan käytännön järjestämiseen ja aiheuttaneet esimerkiksi uuteen lakiin kohdistuvia tulkintaongelmia.