Käytäntöteoreettinen tutkimus hybridiopetuksesta yliopistossa opettajien näkökulmasta

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa yliopiston hybridimuotoisen opetuksen vuorovaikutteisuudesta ja kehollisuudesta organisaatiotutkimuksen näkökulmasta. Tutkimuksessa hybridiopetusta tarkastellaan organisaatiotyönä, hyödyntämällä yliopiston työntekijöiden eli opettajien tarjoamaa näkökulmaa opetustilanteeseen. Käytäntöteorian tarjoama tutkimuskehys mahdollistaa opetustilanteen tarkastelun siellä tapahtuvien arkisten toimintojen kautta. Tutkimukseni kiinnittyy keskusteluun organisaatioissa tapahtuvasta oppimisesta ja tietämisestä, hyödyntäen käytäntöteoreettisen tietäminen käytännössä -koulukunnan oppimiskäsitystä. Opetustilanne nähdään sosiomateriaalisena käytäntönä, jossa teknologia on olennaisessa roolissa.

Tutkimus nojautuu mixed methods -menetelmään, ja siinä on hyödynnetty peräkkäistä eksploratiivista tutkimusstrategiaa. Kyseisen tutkimusstrategian mukaan ensin kerätään ja analysoidaan tutkimuksen laadullinen aineisto, jota hyödynnetään määrällisen aineiston keruun suunnittelussa. Määrällisen aineiston avulla laajennetaan laadullisesta aineistosta saatua tietoa sen yleistettävyyttä testaamalla. Laadullinen aineisto kerättiin haastattelujen muodossa ja määrällinen aineisto kyselylomakkeen avulla. Tutkimukseni kohderyhmä muodostui Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilöstöstä.

Tutkimuksen tulosten mukaan opetustilanteeseen on syntynyt opiskelijoita eriarvoistavia opetuskäytäntöjä. Lisäksi opiskelijoiden välille on muodostunut uudenlainen dynamiikka etä- ja lähiryhmien muodossa. Hybridimuoto on myös tuonut mukanaan uusia valinnanmahdollisuuksia, joilla voi säädellä tilanteen kuormittavuutta. Kollektiivisuus rakentaa opetustilannetta uusien roolien mukaantulolla. Ryhmäkoko taas saa aikaan kollektiivisia odotuksia toimijoita kohtaan. Myös äänen kuuluminen ja puheen käyttö vaikuttavat tilanteen kollektiivisuuteen. Kehollinen vuorovaikutus rakentuu aistillisesti erilaiseksi kuin kasvokkain. Kameran käytön tapaistuminen on tilanteessa opettajalähtöistä. Hybridiopetustilanteella havaitaan myös olevan opettajille affektiivisia seurauksia. Kokonaisuutena tutkimustulokseni tuottavat uutta ymmärrystä hybridiopetuksen monimuotoisesta luonteesta.