Vaikuttavat villieläinvalokuvat: Kriittinen näkökulma villieläinvalokuvausmatkailuun

Abstract

Luonto- ja villieläinkuvia käytetään matkailumarkkinoinnissa. Villieläinvalokuvauksen harrastajien kuvia jaetaan sosiaalisessa mediassa ja käytetään kohteiden markkinoinnissa ja se lisää osaltaan luontomatkailun suosiota. Tutkielmassa tarkastellaan villieläinvalokuvausmatkailua kestävän matkailun kontekstissa ja niitä ongelmia, joita ilmiöön liittyy. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten viestinnällä edistetään vastuullisia toimintatapoja villieläinkuvaukseen liittyvässä matkailussa. Tätä tarkastellaan kolmen osakysymyksen avulla: 1. Mitkä tekijät vaikuttavat luontomatkailun vastuullisuuteen, ja 2. Miten vastuullisesta viestinnästä viestitään alan yritysten verkkosivuilla? 3. Miten vastuullisesta toiminnasta viestitään luontokuvausta käsittelevässä mediateksteissä?

Ilmiötä on tarkasteltu sosiaaliseen konstruktionismiin pohjautuen. Tutkimuksen keskeisinä teorioina on käytetty Urryn ja Larsenin (2011) turistin katsetta ja teoriaa kestävästä matkailusta. Villieläinten hyvinvointia on tarkasteltu eläintieteellisten tutkimusten näkökulmasta esimerkiksi Pagelin, Oramsin ja Lückin (2021) tutkimuksessa eläinten ja matkailijoiden vuorovaikutusta sukellusretkillä.

Tutkimuksen aineisto on kerätty Suomen Luonto ja Luontokuva-lehdistä ja yritysten viestintää on tarkasteltu neljän matkatoimiston kotisivuihin perustuen. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavasti sisällönanalyysiin kuuluvalla teemoittelulla. Aineistosta nousivat esille teorian ohjaamana teemat turistin katse, kestävä matkailu, vastuullisuus ja eettisyys, vaikutukset eläimiin ja luontosuhde. Turistin katse näkyi matkailtaessa ja uuteen ympäristöön tutustuttaessa esimerkiksi kohdetta havainnoidessa. Ensimmäisellä vierailulla kohdetta havainnoitiin pinnallisesti, mutta seuraavilla kerroilla nähtiin yksityiskohdat. Kestävä matkailu koostui matka-ajankohdasta, kohteesta ja kohteessa vietetystä ajasta. Tutkimuksen yrityksistä kolme neljästä viesti vastuullisuusteoistaan kotisivuillaan, yksi näistä antoi ohjeita asiakkailleen ja yksi yritys ei viestinyt vastuullisuudesta. Kotisivuilla käytetyt kuvat johtavat aloittelevaa luontokuvaajaa harhaan ja tarvittavasta kamerakalustosta ei ollut selkeitä suosituksia. Lehdissä korostui vastuullisuus ja eettisyys esimerkiksi kirjoittajien itsereflektion ja epäeettisen toiminnan kautta. Vastuullisuus näkyi myös matkailun haittojen esille tuomisena. Vastuullisuuden ja eettisyyden yhteydessä käsiteltiin myös villieläinvalokuvauksen eläimille aiheutuvia häiriöitä ja ongelmia. Aineistosta nousi esille lisäksi luontosuhde ja sen todettiin olevan suomalaisilla ristiriitainen ja poikkeavan yleisistä mielikuvista. Tämä näkyi esimerkiksi eläinten arvottamisessa hyviin ja haitallisiin.