Kohtaamisen paikkoja ja näkyväksi tulemisia. Taideperustainen toimintatutkimus kuvataidekasvatuksen ja taiteellisen työskentelyn merkityksestä nuoren tukemisessa luovalla opistovuodella

Abstract

Pro gradu -tutkielmani on taideperustainen toimintatutkimus, jossa tarkastelin Pekka Halosen Akatemian luovan opistovuoden opiskelijoiden kokemuksia suunnittelemani ja toteuttamani taidetyöpajakokonaisuuden avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli vastata kahteen tutkimuskysymykseen: Mikä on luovan opistovuoden merkitys opiskelijan kokemana? ja Kuvataidekasvatuksen ja taiteellisen tekemisen merkitys itsetuntemukselle ja jatko-opintoihin suuntautumiselle luovan opistovuoden opiskelijoiden kokemana? Tutkimus toteutettiin kolmena taidetyöpajana ja lisäksi valmistujaisjuhlissa järjestettiin taidetyöpajojen aikana nuorten kokemuksien pohjalta syntyneiden akryylimaalausten näyttely ja taidekatselmus. Aineistoni koostui taidetyöpajojen aikana syntyneistä havainnoista, akryylimaalauksista ja kerronnallisista teksteistä sekä haastatteluista. Tätä aineistoa vasten reflektoin ja käsittelen tuloksia, arvioin toiminnan onnistumista ja nostan esiin kehittämisehdotuksia. Merkityksellisenä äänenä tutkimuksessani ovat opiskelijoiden kokemukset ja merkityksenannot.

Taiteellisen ajattelun, kuvataidekasvattajan sekä sosiaalipedagogian käytänteisiin pohjaten, lähestyin aineistoa dialogisesti keskustellen. Aineiston tarkastelussa John Deweyn kokemusfilosofian ja sosiokulttuurisen innostamisen teoriat ohjasivat tarkastelemaan niitä merkityksiä, mitä nuoret antoivat kokemukselleen luovasta opistovuodesta. Tutkielma tavoitteli tietoa, joka on sovellettavissa ja käytettävissä kuvataidekasvattajan käytännön työhön ja taidetyöpajakonsepti toimii työmenetelmäksi nuorten kanssa toimimiseen. Tavoitteena oli myös ymmärryksen lisääminen kohtaamisen merkityksestä nuorten kokemuksiin, valintoihin ja tulevaisuuden ajatuksiin.

Tulokset osoittivat, että taidetyöpajoissa tapahtuneet kohtaamiset ja yhteisöllisyys olivat merkityksellisessä roolissa opiskelijoiden kokemukseen luottamuksellisuudesta, omasta toimijuudesta, pystyvyydestä ja näkyväksi tulemisesta omana itsenään. Analysoin taidetyöpajoissa syntyneitä kerronnallisia tekstejä ja maalauksia sekä haastatteluita kuva-analyysia sekä sisällönanalyysiä käyttäen. Monimenetelmäisyyden avulla tähtäsin tiedon syventämiseen kokemuksista ja kohtaamisen merkityksistä. Haastatteluiden aineistosta ilmentyneet teemat jakautuivat kolmeen kategoriaan: 1) itsetuntemukseen, taiteelliseen työskentelyyn ja itseilmaisuun liittyvät tekijät, 2) opiskelijayhteisön hyväksynnän ja tuen merkitys, 3) inspiroiva ja mahdollistava opiskeluympäristö sekä kuvataidekasvatuksen vaikutukset tulevaisuuden suunnitelmiin. Tutkielmani osoittaa, että pääasiallisesti tulokset olivat merkitykseltään positiivisia ja nuorten itsetuntemusta ja tulevaisuuden ajattelua tukevia. Kohdatuksi ja nähdyksi tuleminen omana itsenään luovan opistovuoden aikana oli vahvistava ja luottamusta herättävä tekijä. Huomioitavaa kuitenkin oli tuloksista nouseva epävarmuus omista kyvyistä ja taidoista sekä jatko-opintopaikan saamisesta.

My master’s thesis which utilizes the method an arts-based action research study explores the experiences of students participating in the Creative Transitional Year program at Pekka Halonen Academy. The research was conducted through an art workshop series that I designed and facilitated. The aim of the study was to address two main research questions: What is the significance of the Creative Transitional Year as experienced by the students? And How do students perceive the role of visual art education and artistic practice in relation to self-understanding and orientation toward further studies during the Creative Transitional Year? The research was carried out through a series of three art workshops. In addition, an exhibition and an art review were organized as part of the graduation celebration, showcasing acrylic paintings created by the students based on their experiences during the Creative Transitional Year. The data consisted of observations made during the workshops, the students’ acrylic paintings, narrative texts, and interviews. I reflect on and analyse the results, assess the success of the process, and present suggestions for further development. The students’ experiences and the meanings they ascribe to them form a central and meaningful voice in this study.

Grounded in artistic thinking, visual art education practices, and principles of social pedagogy, I approached the data through a dialogical and reflective process. The theoretical frameworks of John Dewey’s philosophy of experience and theories of sociocultural animation guided my analysis. The aim of the study was to produce knowledge that can be applied in the practical work of visual art educators. The art workshop concept developed in the study also functions as a method for engaging with young people in educational and supportive contexts. Furthermore, the study sought to deepen understanding of how meaningful encounters influence young people's experiences, choices, and visions for the future.

The results indicated that the encounters and sense of community experienced during the art workshops played a significant role in fostering students’ feelings of trust, personal agency, self-efficacy, and being seen and acknowledged as their authentic selves. I analysed the narrative texts, paintings, and interviews using both visual analysis and content analysis. This multi-method approach aimed to deepen the understanding of the students’ experiences and the significance of interpersonal encounters. The themes that emerged from the interview data were grouped into three categories: (1) factors related to self-understanding, artistic practice, and self-expression; (2) the importance of acceptance and support within the student community; and (3) an inspiring and enabling learning environment, including the influence of visual art education on future. The findings of my thesis suggest that the outcomes were predominantly positive and supported the students’ self-awareness and future orientation. However, the results also revealed an undercurrent of uncertainty regarding personal abilities and the likelihood of gaining admission to further studies.