Työtaistelutoimenpiteen kieltäminen yleisellä turvaamistoimella
Hedetniemi, Aleksi (2025)
Hedetniemi, Aleksi
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025092497839
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025092497839
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena on perus- ja ihmisoikeutena turvatun työtaisteluoikeuden rajoittami-nen oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 7 luvun 3 §:n yleisellä turvaamistoimenpiteellä. Tutki-muksessa selvitetään, millä edellytyksillä työtaistelutoimenpide voidaan kieltää yleisen tuo-mioistuimen määräämällä yleisellä turvaamistoimella. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota myös kuulemisperiaatteen toteutumiseen ja sen ongelmiin silloin, kun työtaistelutoimenpide kielletään väliaikaisella turvaamistoimella ilman ammattijärjestön kuulemista. Tutkimuksen menetelmä on lainoppi, jolla tutkimuskysymyksiin pyritään saamaan vastaukset voimassa olevasta oikeudesta systemaattisesti analysoiden.
Yleinen turvaamistoimenpide suojaa ennakollisesti hakijan todennäköiseksi saattamaa oi-keutta ja sillä voidaan turvata monia erilaisia oikeuksia. Työtaistelutoimenpiteen kieltämi-nen yleisellä turvaamistoimenpiteellä perustuu 1980-luvulla kehitettyyn doktriiniin yleisestä työrauhavelvollisuudesta, joka on oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa syntynyt kä-site oikeusjärjestyksen ja hyvän tavan vastaisten työtaistelutoimenpiteiden kiellosta.
Tutkielmassa havaitaan, että korkeimman oikeuden oikeuskäytännöstä on löydettävissä var-sin selkeät kriteerit työtaisteluoikeuden rajoittamiselle, mutta kynnys rajoittamiselle on kor-kealla. Työtaistelutoimenpide on kiellettävissä yleisen työrauhavelvollisuuden nojalla lä-hinnä työtaistelutoimenpiteissä, joissa pyritään selvästi oikeudenvastaiseen tai oikeudelli-sesti pätemättömään lopputulokseen. Tutkielmassa analysoidaan myös yleisen työrauhavel-vollisuuden ja oikeuden väärinkäytön suhdetta, jotka näyttäytyvät olevan lähellä toisiaan.
Tutkielmassa tuodaan myös esiin, että väliaikaisen turvaamistoimenpiteen määrääminen il-man vastaajajärjestön kuulemista on ongelmallista kuulemisperiaatteen kannalta. Mikäli vä-liaikainen turvaamistoimenpide myönnetään työtaistelun kieltämiseksi, turvaamistoimen-pide jää oikeusvaikutuksiltaan lähes poikkeuksetta pysyväksi korkean uhkasakon vuoksi. Väliaikaista turvaamistoimenpidettä ei tulisi määrätä työtaistelutoimenpiteen kieltämiseksi ilman hyvin painavia perusteita.
Yleinen turvaamistoimenpide suojaa ennakollisesti hakijan todennäköiseksi saattamaa oi-keutta ja sillä voidaan turvata monia erilaisia oikeuksia. Työtaistelutoimenpiteen kieltämi-nen yleisellä turvaamistoimenpiteellä perustuu 1980-luvulla kehitettyyn doktriiniin yleisestä työrauhavelvollisuudesta, joka on oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa syntynyt kä-site oikeusjärjestyksen ja hyvän tavan vastaisten työtaistelutoimenpiteiden kiellosta.
Tutkielmassa havaitaan, että korkeimman oikeuden oikeuskäytännöstä on löydettävissä var-sin selkeät kriteerit työtaisteluoikeuden rajoittamiselle, mutta kynnys rajoittamiselle on kor-kealla. Työtaistelutoimenpide on kiellettävissä yleisen työrauhavelvollisuuden nojalla lä-hinnä työtaistelutoimenpiteissä, joissa pyritään selvästi oikeudenvastaiseen tai oikeudelli-sesti pätemättömään lopputulokseen. Tutkielmassa analysoidaan myös yleisen työrauhavel-vollisuuden ja oikeuden väärinkäytön suhdetta, jotka näyttäytyvät olevan lähellä toisiaan.
Tutkielmassa tuodaan myös esiin, että väliaikaisen turvaamistoimenpiteen määrääminen il-man vastaajajärjestön kuulemista on ongelmallista kuulemisperiaatteen kannalta. Mikäli vä-liaikainen turvaamistoimenpide myönnetään työtaistelun kieltämiseksi, turvaamistoimen-pide jää oikeusvaikutuksiltaan lähes poikkeuksetta pysyväksi korkean uhkasakon vuoksi. Väliaikaista turvaamistoimenpidettä ei tulisi määrätä työtaistelutoimenpiteen kieltämiseksi ilman hyvin painavia perusteita.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4842]