Kunnianloukkaussäännöksen vaikutus mielenosoittajan sananvapaudelle – rajanveto poliitikkoon kohdistuvan halventamisen rikostorjunnan ja ennakkosensuurin kiellon välillä

Abstract

Tutkimuksessa selvitetään poliisin välittömän rikostorjunnan toimivaltuuksia suhteessa mielenosoittajan sananvapauteen rikoslain 24 luvun 9 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisen kunnianloukkauksen torjunnan valossa, kun mikään kokoontumislain mukaisista mielenosoituksen rajoitusedellytyksistä ei täyty. Tutkimuksen taustalla on Poliisihallituksen antama laillisuusvalvonnallinen ratkaisu toukokuulta 2024, jonka johdosta on jäänyt epäselväksi, voiko poliisi voimassa olevan oikeuden nojalla puuttua välittömästi mielenosoittajan sananvapauteen kunnianloukkauksen torjumiseksi, vaikka kokoontumislain mukaiset rajoitusedellytykset eivät täyty. Tutkimuksessa otetaan myös kantaa Poliisihallituksen ratkaisun asianmukaisuuteen mielenosoittajan sananvapauden osalta.

Tutkimus jakaantuu aineellis- ja prosessioikeudelliseen osioon. Aineellisoikeudellisessa osiossa tarkastellaan kunnianloukkaussäännöstä, poliitikon kunnian suojaa sekä mielenosoittajan sanan- ja kokoontumisvapauden turvaavia säännöksiä. Prosessioikeudellisessa osiossa selvitetään poliisin välittömien esitutkinta- ja pakkokeino-oikeudellisten rikostorjuntavaltuuksien suhde mielenosoittajan sananvapauteen tilanteessa, jossa on tarkoitus torjua poliitikkoon kohdistuva kunnianloukkaus ja, jossa kokoontumislain mukaiset rajoitusedellytykset mielenosoitukselle eivät täyty. Poliisin välitön puuttuminen mielensoittajan sananvapauteen olisi käytännössä mahdollista vain esitutkinta- ja pakkokeinolain nojalla. Kansallisen ja kansainvälisen oikeuden sekä ratkaisukäytännön myötä toisen poliittisen sananvapauden suoja on lähtökohtaisesti vahvempi kuin poliitikon kunnian suoja. Ennakkosensuurin kielto on poliittisen sananvapauden osalta lähtökohtaisesti ehdoton. Mahdollista mielenosoittajan täyttämää kunnianloukkausta voi selvittää jälkikäteisesti aloittamalla esitutkinnan epäillystä kunnianloukkauksesta. Tutkimustulosten perusteella esitetään De lege ferenda-lainsäädäntöehdotus.

Tutkimuksesta selviää, että voimassa olevan oikeuden nojalla poliisilla ei ole oikeutta puuttua rikostorjunnallisesti välittömästi mielenosoittajan sananvapauteen yksinomaan poliitikkoon kohdistuvan RL 24:9.1 §:n 2 kohdan mukaisen kunnianloukkauksen torjumiseksi, kun mikään mielenosoituksen rajoitusedellytyksistä ei täyty. Mahdollista kunnianloukkausta voi selvittää vain jälkikäteisen valvonnan kautta, mielenosoituksen päätyttyä.