Restoratiivisten tilojen futuristiset visiot - osallistavan muotoilun tutkimus Suomessa ja Japanissa

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on kuvata tilaa ihmisen hyvinvoinnin tukijana, sekä tarkastella tilan restoratiivisuutta suhteessa tilojen biofiilisen muotoilun eli luontoyhteyttä hyödyntäviin ominaisuuksiin Japanissa ja Suomessa kerätyn aineiston avulla. Tilan restoraatiivisten ominaisuuksien arvioimista varten laadittiin kyselytutkimus, jossa vastaajat arvioivat yhdeksän tilaa neljän sanaparin avulla (luonnollinen–keinotekoinen, julkinen–yksityinen, mukava–epämukava, rentouttava–levoton). Kyselytutkimuksen vastausten (n=102) analysointi suoritettiin laskemalla kunkin ominaisuusluokan keskiarvot ja frekvenssit tilakohtaisesti (SPSS). Tuloksista havaittiin, että tilakuvat neljä (P4) ja kuusi (P6), jotka biofiilisten attribuuttien esiarvioinnissa saivat parhaat kokonaispisteet, arvioitiin myös kyselyssä restoratiivisimmiksi. Saadut tulokset tukivat aiempien tutkimusten tuloksia biofiilian ja restoraation välisestä yhteydestä. Muotoilutyöpajoissa (Suomi ja Japani) osallistujat arvioivat ensin tilakuvat, pohtivat restoraatiota ja lopuksi ideoivat tulevaisuuden ideaalisen tilan. Saadut vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin keinoin ryhmittelemällä ja taulukoimalla. Tutkimuksessa esille nousseet restoratiivista kokemusta edistävät tilanpiirteet olivat: (1) luontoyhteyden kokeminen suoraan kasvien, luonnon materiaalien, vesielementin, luonnon valon tai luonnon äänien kautta. (2) Tilan sopeutuminen ja muuntautuminen käyttäjän tarpeisiin sopivaksi. Tilassa on mahdollista tehdä mitä haluaa ja milloin haluaa, niin että käyttäjä on vapaa rajoitteista. (3) Tilassa on sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen kannustavia alueita että yksityisyyttä ja sosiaalista etäisyyttä muihin tarjoavia suojaisempia tiloja. Suomalaisten ja japanilaisten käsitysten välillä ei havaittu merkittäviä eroja, mutta tuttuuden kokemuksen huomattiin vaikuttavan tilojen arvioinnissa myönteisesti.

The aim of this research is to define the space as a supporter of human well-being, and to examine the restorativeness in relation to the biophilic design of the spaces, i.e. the properties that utilise the connection with nature by data collected in Japan and Finland. In order to evaluate the restorative properties of the space, a survey was constructed, in which respondents evaluated nine spaces using four pairs of words (natural–artificial, public–private, comfortable–uncomfortable, relaxing–restless). The analysis of the survey responses (n=102) was performed by calculating the averages and frequencies of each characteristic category by each space (SPSS). From the results, it was found that space images four (P4) and six (P6), which received the best overall scores in the pre-evaluation of biophilic attributes, were evaluated as the most restorative in the survey. The obtained results supported the results of previous studies on the connection between biophilia and restoration. In the design workshops (Finland and Japan), the participants first evaluated the spaces, second thought about the restoration, and third ideated an ideal space for the future. The obtained answers were analysed by means of content analysis by grouping and tabulating. Spatial features that emerged in the study that promote a restorative experience were: (1) experiencing a connection with nature directly through plants, natural materials, water element, natural light, or natural sounds. (2) Adaptation and transformation of the space to suit the user’s needs. In the space, it is possible to do what you want to and when you want to do it, so that the user is free from restrictions. (3) The space has both areas that encourage social interaction and sheltered spaces that offer privacy and social distance from others. Although there was no significant difference between Finnish and Japanese perceptions, it was found that the experience of familiarity had a positive impact on the evaluation of the place.

本論文の目的は、空間を人間のウェルビーイングのサポーターとして定義し、バイオフィリックデザイン、つまり自然とのつながりを利用する特徴に関連して、リストラティブ空間を調べることである。データは日本とフィンランドで収集された。 空間の回復特性を理解するために、回答者は4 つの単語のペア(自然— 人工的、公共— プライベート、心地よい— 居心地が悪い、リラックス— 落ち着かない）で空間を評価した。調査への回答(n=102) の分析は、空間ごとの特徴カテゴリの平均と頻度(SPSS) を計算することによって実行された。その結果、バイオフィリックアトリビュートの事前評価で総合スコアが最も高かった空間画像四 (P4) と六 (P6) が、調査で最もリストラティブと評価されたことがわかった。得られた結果は、バイオフィリアとレストレーションとの関係に関する以前の研究の結果を支持した。デザインワークショップ（フィンランドと日本）では、参加者はまず空間を評価し、回復について考え、最後に将来の理想的な空間をデザインした。得られた回答は、グループ化と表作成による内容分析によって分析された。本研究で明らかになった回復体験を促進する空間的特徴は： (1) 植物、天然素材、水の要素、自然光、自然音を通じて自然と直接つながる体験である。(2) ユーザーのニーズに合わせた空間の適応と変換がある。その空間では、ユーザーが制限から解放され、希望する時にやりたいことができる。(3) 空間には、社会的相互作用を促進するエリアと、プライバシーと他者との社会的距離を提供する囲まれたされたスペースの両方が含まれる。フィンランド人と日本人の認識に有意差はなかったが、その場所に対して馴染みのある経験があれば評価に好影響を与えていることがわかった。

キーワード: 回復/レストレーション(restoration)、バイオフィリア(biophilia)、自然のつながり、ウェルビーイング(wellbeing)、空間デザイン