Me puhumme teoin -kampanja 2024
Lappalainen, Pirjo (2025)
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251015101562
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251015101562
Tiivistelmä
Opinnäytetyön keskiössä on Me puhumme teoin -kampanja, joka käynnistyi vuonna 2024 ja se miten media siitä kirjoittaa. Taustoitukseksi kerron vuoden 2023 rasismikohusta. Tämän kohun seurauksena valtioneuvosto antoi eduskunnalle tiedonannon VNT 2/2023 vp, jossa muun muassa kerrottiin hallituksen tulevista toimista rasismin kitkemiseksi (eduskunta.fi). Me puhumme teoin -kampanja 2024 on yksi näistä toimista.
Osoitan tutkimustuloksissani molempien, sekä Helsingin Sanomien ja Ylen, kirjoituksien kampanjasta olevan voimakkaasti kriittisiä. Näiden tiedotusvälineiden linjoissa on nähtävissä myös kriittistä suhtautumista hallitukseen. Hallituspuolueista perussuomalaiset saavat osakseen eniten kriittisyyttä. Hallituspuolueiden keskinäisten välien ristiriitaisuuksien korostaminen tulee tutkimuksessani selkeästi esiin. Se ohittaa palstamäärissä selvästi sen, mitä itse kampanjasta kirjoitetaan.
Teoreettisessa viitekehyksessä teoriana on kielitieteilijä Michael Hallidayn systeemis-funktionaalinen kieliteoria. Analysointi tapahtuu diskurssianalyysinä. Tutkimuksessani keskeinen käsite on rasismi. Olen rajannut aineistosta pois sosiaalisen median ja keskityn nimenomaan kahteen valtamediaa edustavaan lähteeseen, samoin kuin tausta-aineistossa.
Kritiikissä tuodaan vahvasti esille se, että kampanjan katsotaan olevan ristiriidassa hallituksen muiden toimien kanssa. Eniten kiinnostusta toimittajien taholta saa kuitenkin hallituspuolue perussuomalaisten suhtautuminen kampanjaan. Median julkaisuissa näkyy tarkoitushakuisuus siinä, mitä valitaan käsiteltäväksi ja mikä nähdään mahdollisesti jopa lukijoita kiinnostavana kohuna. Kirjoittajien tekemät valinnat aiheissa ja painotuksissa näyttäytyvät yhteiskunnallisiin funktioihin rakenteellisina ja merkitystenantojen kautta vaikutuspyrkimyksinä. Vaikka kampanja jatkuu vuoteen 2027, median kiinnostus sitä kohtaan loppui jo vuoden 2024 aikana.
Osoitan tutkimustuloksissani molempien, sekä Helsingin Sanomien ja Ylen, kirjoituksien kampanjasta olevan voimakkaasti kriittisiä. Näiden tiedotusvälineiden linjoissa on nähtävissä myös kriittistä suhtautumista hallitukseen. Hallituspuolueista perussuomalaiset saavat osakseen eniten kriittisyyttä. Hallituspuolueiden keskinäisten välien ristiriitaisuuksien korostaminen tulee tutkimuksessani selkeästi esiin. Se ohittaa palstamäärissä selvästi sen, mitä itse kampanjasta kirjoitetaan.
Teoreettisessa viitekehyksessä teoriana on kielitieteilijä Michael Hallidayn systeemis-funktionaalinen kieliteoria. Analysointi tapahtuu diskurssianalyysinä. Tutkimuksessani keskeinen käsite on rasismi. Olen rajannut aineistosta pois sosiaalisen median ja keskityn nimenomaan kahteen valtamediaa edustavaan lähteeseen, samoin kuin tausta-aineistossa.
Kritiikissä tuodaan vahvasti esille se, että kampanjan katsotaan olevan ristiriidassa hallituksen muiden toimien kanssa. Eniten kiinnostusta toimittajien taholta saa kuitenkin hallituspuolue perussuomalaisten suhtautuminen kampanjaan. Median julkaisuissa näkyy tarkoitushakuisuus siinä, mitä valitaan käsiteltäväksi ja mikä nähdään mahdollisesti jopa lukijoita kiinnostavana kohuna. Kirjoittajien tekemät valinnat aiheissa ja painotuksissa näyttäytyvät yhteiskunnallisiin funktioihin rakenteellisina ja merkitystenantojen kautta vaikutuspyrkimyksinä. Vaikka kampanja jatkuu vuoteen 2027, median kiinnostus sitä kohtaan loppui jo vuoden 2024 aikana.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4853]